Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Kauko-ohjattu valtuutettu

 

Kansanvaltaan suhtaudutaan ristiriitaisesti. Eduskuntapuolueet ja hallitus piut paut välittävät kansan mielipiteestä vaikkapa Nato-jäsenyydestä. Kansanäänestys ei tule kuuloonkaan. Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-äänestyksestä ei edennyt edes suuren salin keskusteluun.

 

Sitten on niitä, jotka haaveilevat suorista ja sitovista kansanäänestyksistä. Eräiden eduskuntaan pyrkivien puolueiden ohjelmissa asia on mainittu, ja näinä päivinä ihmisiä kokoontuu perustamaan Suora demokratia Suomeen yhdistystä.

 

Viime eduskuntavaalien yhteydessä eräät Itsenäisyyspuolueen ehdokkaat olisivat halunneet mainostaa rahalla ostettavia osakkeita kansanedustajasta. Haluttiin etäohjatuiksi kansanedustajiksi. Idea kaatui kai lähinnä siihen, että lain mukaan kansanedustajan pitää tehdä päätöksensä oman harkintansa perusteella.

 

Vaan otetaan kompromissi! Minä lupaudun kauko-ohjattavaksi kaupunginvaltuutetuksi, mikäli tulen valituksi. Muodostan ryhmän, yhdistyksen, jonka jäseniltä kysyn netissä mielipiteet esiin nouseviin isoihin asioihin.

 

En lupaa sataprosenttisesti noudattaa ryhmän enemmistön kantaa, en laillisuussyistä enkä muutoinkaan, mutta vakavasti otan ryhmäni mielipiteet huomioon, kuten tavanomaisesti valtuutettu joutuu tottelemaan valtuustoryhmäänsä ja etenkin sen johtajia. Lupaan siis käydä erittäin vakavassa hengessä ryhmäni kanssa keskustelua ja noudatan ryhmäni kantaa niin pitkälle kuin omatuntoni sallii.

 

Olisiko kyseessä tavanomainen sähköpostiryhmä vai jokin kehittyneempi versio? Sitä en osaa sanoa, sillä tietotekniikassa olen poropeukalo. Se ei tosin estänyt aikoinaan keksimästä Keski-Pohjanmaan nuorille omaa ilmaista maakuntaboxiaan, jonka palvelin oli maakuntaliitossa. Sähköpostisanaakaan ei oltu silloin vielä keksitty, mutta nuoret alan harrastajat ajatuksen toteuttivat. Sitten, kun noin kuudes apuraha-anomus oli tärpännyt.

 

Se tuo P Väyrynenkin suosittelee osoitteessa toisinajattelija.fi. Kyläkoulujen, kylien ja maakunnan puolesta Kokkolassa

 

Mauri Nygård 040417

Veikko Laitila ja kyläkoulut

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Veikko Laitila ja kyläkoulut

 

Veikko Laitila (k) ei kannattanut valtionosuutta kyläkouluille Keskipohjanmaan ja Ylen paneelissa Kokkolassa. Useimmat panelisteista kai kannattivat, mutta kannatusta ei voi tarkistaa KP lehdestä, sillä siinä ei ollut asiasta sanaakaan.

 

Sain tehdä kysymyksen korvamerkitystä valtiontuesta kouluille, vaikka paneeliin minua ei huolittukaan. Jos koulut saisivat ylimääräisen 100 000 euroa vuodessa, niin se pelastaisi monet pitkäksi aikaa.

 

Aiempi pienkoulujen valtiontuki poistettiin vuonna 2006 Antti Kalliomäen (sd) ollessa opetusministeri ja Matti Vanhasen (k) pääministeri. Tuon jälkeen kouluja on lakkautettu runsaasti.

 

Veikko Laitila, vaikuttaja Kokkolan politiikan huipulta, perusteli, että päätösvallan pitää olla itsellämme kunnissa. Valtio ei saa ohjata laskelmia koulujen ylläpidon kannattavuudesta. Tähän lohkaisi joku, että eipä tuo taloudenhoito ja päätöksenteko niin fiksusti näytä Kokkolassa omin toimin onnistuneen.

 

Vaikka penkiltäni asian kokonaisuudessaan sopersin, niin toivon, että Laitila ei olisi ymmärtänyt, että ajan lisäystä kuntien valtionosuuksiin, 250 miljoonaa euroa koko maahan, kolme Kokkolaan. Jos korvamerkintä toteutuu näin, niin se ei ole muusta pois. Kai tällaisen lisäyksen ottaisit mielellään vastaan ja markkinoisit ajatusta muuallekin?

 

Valtionosuuksien lisäys on perusteltua, sillä pitkällä ajanjaksolla valtio on supistanut tukeaan kunnille rajusti ja lisännyt tehtäviä. Minulle kyllä sopisi sekin, että korvamerkintä tehtäisiin nykyisiin valtionosuuksiin, mutta ymmärrän, että veikkolaitiloita ilmaantuisi silloin enemmän. Minä ihan oikeasti haluan ajatuksen menevän läpi, haluan säilyttää pienkoulut, ja uskon idean mahdollisuuksiin. Toivonkin Veikko, että tarkennat tai korjaat kantaasi, jotta asiassa oltaisiin yhteisrintamassa. Kaupunginhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan tuki olisi arvokas asia.

 

Arvokasta on myös, että Paavo Väyrynen tukee valintaani vaalilehdessäni, mikä on vähän alempana juuri tässä osoitteessa toisinajattelija.fi.

 

Kyläkoulujen, kylien ja maakunnan puolesta.

 

Mauri Nygård 010417

 

Maurin vastaukset Keskipohjanmaan vaalikoneeseen

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Maurin vastaukset Keskipohjanmaan vaalikoneeseen 050417

 

 

Minulla oli vaikeuksia Keskipohjanmaan vaalikoneen kanssa. En ollut nähnyt kutsua vastaamaan, joten lähetin toimitukseen sähköpostin 17.3.17, mutta siihen ei tullut lainkaan vastausta. Otin asian uudestaan esille muutama päivä sitten. Lehdestä ei nyt pystytty sanomaan, milloin olisivat alunperin minulle sähköpostin vastaamista varten lähettäneet, mutta sain vastaamiseen tarvittavan osoitteen. Vastasin.

 

Koska kysymykset ovat aina väkisinkin moniselitteisiä, äänestäjän olisi tärkeää lukea myös ehdokkaan kommentit. Säästääkseni mahdolliselta lukijalta vaivannäköä kasasin kysymykset ja omat kommenttini tähän yhteen pötköön. Ole siis hyvä ja tutustu! Toivon myös, että tutustut tässä blogissa vähän alempana olevaan nelisivuiseen vaalilehteeni. Siellä on terveiset myös Paavo Väyryseltä, jonka kanssa ajamme yhdessä erityisesti eroa eurosta, valuutasta, joka on aiheuttanut meille jo kaksi lamaa.

 

Kysymyksistä sinänsä on huomattava, että valtakunnan politiikkaa siellä ei paljolti viljellä, vaikka esimerkiksi valtionosuudet, euro-jäsenyys tai Venäjä-pakotteet vaikuttavat suuresti Kokkolankin palveluihin, talouteen, kauppojen ”halpuutukseen” ja viljelijöiden tuloihin.

 

Keskustan valtuustoryhmä vastasi minulle kerran, että valtakunnanpolitiikka ei kuulu Kokkolan keskustalaisille. Olen jyrkästi eri mieltä, mutta tuokin kysymys olisi saanut olla kysymyslistalla. Itse ajan juuri valtakunnallista ratkaisua, korvamerkittyä 100 000 euron valtiontukea per koulu, kyläkoulujen pelastamiseksi. Toivon, että myös Kokkolan Keskusta ryhtyisi tuota tukemaan. Vastaavalla idean levittämismenetelmällä sain aiemmin ammattikorkeakoulujärjestelmän Suomeen.

 

 

 

Uskotteko, että kuntasi koulujen määrä säilyy seuraavan vaalikauden ajan nykyisellään?

 

Vanha valtuusto on tehnyt päätöksiä, jotka tarkoittavat usean koulun lopettamista. Uskon, että uusi valtuusto ei ole yhtä innokas koulujen lopettamiseen, ja etenkin jos pääsen valtuustoon, niin toimin kouluille korvamerkityn valtionavun saamiseksi maahan. Se lopettaa koulujen lopettamiset ainakin joksikin aikaa, mutta ennen kuin valtionapu saadaan, Kokkola todennäköisesti ehtii yhden koulun lopettaa.

Blogissani kerron tarkemmin myös etäohjatusta valtuutetusta, joksi aion ryhtyä, jos tulen valituksi. Muodostan yhdistyksen, jonka jäseniltä kysyn mielipiteet tärkeisiin asioihin. Täydellisesti ryhmän enemmistön tahtoa en kuitenkaan lupaa noudattaa, mutta niin pitkälle kuin omatuntoni sen sallii. Siis lisää mielipiteitäni osoitteesta toisinajattelija.fi.

 

 

Pitäisikö kuntien asettaman veroäyrin suuruuteen asettaa joku katto?

 

Miksi pitäisi? Ei kunnissa kuitenkaan hirmuveroihin mennä. Valtiovallan sen sijaan pitäisi palauttaa aikoinaan vallinnut verotuksen taso hyvätuloisille. Sen vuoksihan valtiolla ei ole rahaa, kun rikkaita ei veroteta! Sitten valtio on vähentänyt valtionosuuksia kunnille likimain puoleen vuoden 1990 tasosta, vaikka tehtäviä on tullut lisää. Kunnat on saatettu tarkoituksella rahapulaan, josta maan heikoimmat kärsivät. Näin valmistellaan kaiken yksityistämistä. Vain se on soteuudistuksenkin perimmäinen syy. Valinnanvapaus tarkoittaa yksityistämistä. Kiertoilmaisun käyttäminen jo kertoo, että ketut ovat asialla.

 

 

Tulisiko pitkäaikaistyöttömyyden hoito siirtää kunnilta maakunnille?

 

Pitkäaikaisesti työttömät tarvitsevat henkilökohtaisia ratkaisuja ja ne tiedetään parhaiten ruohonjuuritasolla. Kokkolassa on hurja tilanne, kun kaupunki joutuu maksamaan sakkoa yli 2 miljoonaa euroa vuodessa siksi, että ei käytä valtion avustusta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, mikä jo kahden vuoden tähtäyksellä on kaupungillekin edullista, vaikka työllistämisvuonna ei laskennallisesti niin olisikaan. Asiasta on keskusteltu nyt niin paljon, että siihen mahtanee tulla muutos.

 

 

Uskotko, että kuntasi kiinteistöverot pysyvät nykyisellään seuraavan vaalikauden ajan?

 

Todennäköisesti nousevat, sillä eduskuntapuolueilla on tarkoitus jatkaa kuntien pitämistä taloudellisessa ahdingossa. Sillä tavoin edistetään yksityistämistä.

 

 

Pitäisikö kuntien pystyä hankkimaan nykyistä helpommin, tarpeen vaatiessa pakkolunastuksillakin, tonttimaata asuin- tai yrityskäyttöön?

 

Mikäli kunta haluaa kasvaa voimakkaasti, niin toki silloin mahdollisimman nopea menettely on eduksi. Nopea kasvu (Pääkaupunkiseudulla) ei sen sijaan ole yleensä kuntalaisten eikä valtakunnan edun mukaista. Normaalisti kuntien kaavoitusmonopoli, siihen liittyvä mahdollisuus kaavoitussopimuksiin ja nykyiset pakkolunastusmahdollisuudet riittävät hyvin.

 

 

Kannatatko uuden urheilutalon rakentamista lähitulevaisuudessa?

 

Homekoulut ensin. Haluan, että tutkitaan, mistä vanhan osan ilmsto-ongelma johtuu ja haluan talolle aluksi ylläpitoremonttia. Rakennus on ahkerassa käytössä eli se on muutoin toimiva.

 

 

Miten uskotte, että kuntalaisten kokonaisveroaste kunnan ja maakunnan palveluista muuttuu tulevan vaalikauden aikana?

 

Vaikka rahat tulevat kiertämään valtion kautta, eivät nykyiset valtapuolueet halua vähentää kuntien kautta kerättävää tasaveroa. Valtio suojelee rikkaita eikä lisää hyvätuloisten verotusta, mikäli ihmiset eivät ala äänestää toisin. Nykyinen hallitus on päättänyt, että valtionveroa ei koroteta, ja kun kunnissa ja maakunnissa on rahoituspaineita, kuten Kokkolassa, niin tasaverotuksella lisä kerätään. Ja siis uskon, että sote-ratkaisu ei palveluja halvenna muuta kuin palvelun heikennyksen kautta. Rahaa tarvittaisiin valtionapujen kautta. Suunnitelman mukaan alkuunsa julkinen sektori maksaa yksityisille sote-palveluiden käytöstä, mutta jatkossa uskon mentävän Ameriikan malliin, eli että vain rahalla saa kunnollista hoitoa. Silloinhan verojen tarve laskee, kun köyhät jätetään heitteille. Jo nyt rikkaat miehet elävät 16 vuotta vanhemmiksi kuin köyhin viidennes. Hirmuista! mutta suunnitellun politiikan tulosta.

 

 

Tulisiko kuntasi kustantaa peeruskoululaisille henkilökohtaiset tietokoneet (esimerkiksi tablet-laite)?

 

Kokkolassa jäädään jälkeen muista paikkakunnista, jos ei laitteita hankittaisi. Luokissa on myös vähävaraisia, joille oman tietokoneen hankinta on kallis asia.

 

 

Pitäisikö kaavoista tai rakennussuunnitelmista valittamista rajoittaa kunnissa?

 

Kyllä valittamismahdollisuus on iso osa kansanvaltaa. Toinen juttu on, että valitusprosessit kestävät turhan kauan. Niitä tulee ajallisesti lyhentää. Riittävät henkilöresurssit oikeisiin paikkoihin jo auttavat, mutta käsittelyajoille voitaisiin myös määrätä maksimiajat.

 

 

Tulisiko kunnan roolia kolmannen sektorin toiminnan rahoittamisessa lisätä?

 

Maatammehan pyritään ohjaamaan hyväntekeväisyysjärjestöjen varaan, mitä en kannata. Suomessa ei ole sellaista nunnakaartia, että systeemi toimisi alkuunsakaan joittenkin katolisten maitten tavoin, eikä se sielläkään kunnolla toimi. Sen sijaan kunnilla pitäisi olla tulevaisuudessakin mahdollisuus käyttää esimerkiksi urheiluseuroja palvelujen tuottamiseen.

 

 

Tuleeko kuntasi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia?

 

Kannatan, että maamme rajoille palautetaan rajavalvonta eikä maahan päästetä asukkaiksi kuin valittupienehkö määrä kiintiöpakolaisia ja muut opiskelu-, perhe- tai työpaikkasyistä muuttavat. Maahan hyväksytyistä pitää huolehtia ja kotouttaa hyvin. Mikäli valtio antaa siihen määrärahan, niin toki Kokkolakin voi ottaa työhön osaa. Ulkomaalaiset ovat kuin suola keitoksessa. Pieni määrä tuo keiton omat hyvät maut esille, mutta pitää varoa, ettei suolaa lorahda liikaa. Syksyllä 2015 lorahti liikaa, eikä valtiovalta halunnut alkuunsa edes rekisteröidä tulijoita. Isot pojat olivat sopineet EU:n puitteissa, että Kreikan tilannetta pitää helpottaa ja siirsivät maahanmuuttajia meillekin. En kannata vapaata työperäistäkään maahanmuuttoa. En etenkään työturismia, mitä Baltiasta ja Itä-Euroopasta harrastetaan. Heille alhainenkin palkka on kotimaassaan korkea, mutta suomalaisille se aiheuttaa työttömyyttä. Tilanne Olkiluodon työmaalla on järkyttävä (30 % suomalaisia) ja sama uhkaa Pyhäjoen työmaata.

Lapista

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Keskusteluryhmälle 050417

Lapista

Jonkin verran pohjoisessa liikkuneena sanoisin, että molemmat näkemykset Lapin metsien käytöstä ovat oikeassa. Etelä-Lapissa paremmin metsätalouden ehdoilla, pohjoisessa porotalouden ja matkailun ja haavoittuvaisen luonnon ehdoilla, on ajatukseni.

Aikoinaan kaveerasin työnikin puolesta Jouni Kitin kanssa. Hän oli kalatalouden virkamies Helsingissä, syntyjään Angelista ja ainakin äitinsä oli asunut myös Inarinjärven pohjoisrannalla. Jouni puolusti saamelaiskäräjien jäsenenä naavaisia männiköitä Angelin suunnalla ja sai metsähallituksen vihat päälleen.

Olimme yhtenä kesänä Jounin kanssa retkeilyllä Lapissa toista viikkoa ja asustimme jonkin aikaa myös Angelin kylästä parikymmentä km etelään tiettömässä erämaassa olevassa kämpässä, joka syttyi meillä tuleen. Kämppä oli alunperin Jounin ja hänen kaverinsa yhteinen ja poikien valtausalueella. Siinä oli kamalan kivikon alla, tekisi mieli sanoa 30 metriä alempana lampi, mikä teki kullanhuuhdonnankin mahdolliseksi. No me emme huuhtoneet, saunoimme sen sijaan perusteellisesti.

Kämppä oli metsähallituksen maalla ja pojilla oli mennyt hieman pitkäksi uudistaa vuokrasopimus. Ei sillä muitten kanssa niin väliä ollut, mutta Jouniltapa otettiin vuokraoikeus pois ja kämppä jäi metsähallituksen omaisuudeksi. Mh ei tiennyt, mitä kämpällä tekisi, mutta Jouni tiesi. Hän antoi Angelin miehille vinkin, että anokaa kämppää poronhoidon tukikohdaksi. Näin tapahtui ja paliskunta sai kämpän. Heti ensimmäisessä kokouksessaan sitten paliskunta päätti, että Jouni Kitillä on kämppään ilmainen elinikäinen käyttöoikeus.

Poromiehet olivat myös uudistaneet pienoisen kämpän katon huopakatoksi. Sieltä jostain huomasimme löylyjen välissä ulkona jäähdytellessämme nousevan pirunmoisesti savua. Löylytilassa sitä ei ollut näkynyt. Emme keksineet muuta kuin kamalalla vaivalla kantaa vettä sieltä lammesta ja kaataa sitä katolta savupiipun juureen. Hämmästys oli suuri, kun palo näytti sammuvan, ja sammuihan se. Sammutusta edesauttoi, että emme olleet ryyppyreissulla.

Katon uudistajat olivat jättäneet ulkokaton laudoituksen noin parin sentin päähän metallisesta savupiipusta ja lauta oli meidän hirmuisessa lämmityksessä kuumunut niin, että oli alkanut palaa alapinnaltaan. Jälkeenpäin näimme, että tuli oli levinnyt noin metrin etäisyydelle piipusta. Siis huopakatteen alapuolella. Se sammui sen vuoksi, että vetemme valui kuumaa savupiippua myöten tosikuuman kiukaan päälle ja muodosti runsaasti höyryä. Höyry levisi kaikkialle vesikaton alla ja sammutti palon.

Jouni joutui muuten muuttamaan heti kansakouluun mennessään sisäoppilaitokseen. Muutenhan koulunkäynti oli mahdotonta. Ja Jouni jäi heti luokalleen. Kävi eka luokan toiseen kertaan. Syy oli se, että hän oli suomenkielessä ummikko kouluun tullessaan. Sitä ei opettaja ollut ottanut huomioon.

MH on noin kymmenen vuotta, tai runsaat sitten kaatanut ikivanhoja mäntyjä, harvakseen kasvavia isoja petäjiä tai aihkimäntyjäkin, miksi vain haluatte kutsua, myös Inarinjärven pohjoispuolella. Kuljin siellä metsillä, silloin kun siellä oli riekkoja. Nuo hakkuut tuntuivat kyllä todellakin turhilta. Tuskin puun erikoislaatuakaan osattiin hyödyntää. Inarinjärven itäpuolen metsänhakkuista onkin ollut kovasti kiistaa. Siellä en ole käynyt, joten en tunne tilannetta henkilökohtaisesti, mutta tarpeettomalta hakkuut äkkipäätä tuntuvat, vaikka joillekin työtä antavatkin. Angelin suunnalla oli aika tiheääkin männikköä ja naavikkoa poroille, itäpuolen metsän laadusta en tiedä.

Luulisin, että viisainta olisi jättää koko Inari ja Utsjoki varsinaisen metsätalouden ulkopuolelle. Samapa koskisi Enontekijöitäkin. Polttopuun hankintaa toki tulisi sallia ja ehkä paikoin pienimuotoista sahaustoimintaa, jos erikoisen kovaa puuta sitten osataan jälkikäsitellä arvonsa mukaisesti. Etelämpänäkin Lapissa olisi sitten se pehmeä teknologia paikallaan.

Mauri

Puusta, metsästä ja energiasta

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Puusta, metsästä ja energiasta

 

Eräs ryhmä alkoi käydä sähköpostilla keskustelua puistojen puiden hakkuista ja metsistä. Osallistuin kahdella vuodatuksella. Tässä ensimmäinen. Kirjoitettu 040417.

 

En usko, että iso firma puistopuita himoitsee, mutta kannattaisi olla tarkka, kuka virkamiehistä saa takkapuita ja kuka myy kenties puita omaan laskuunsa. Kokkolassakin oli puistossa vanhojen ja vaarallisten puiden kaato-operaatio puistossa. Kävin katsomassa kantoja. En huomannut lahoa. Puiden harventaminenhan sitten todella johtaa vaaraan, että tuuli kaataa jäljelle jätettyjä.

Sinänsä Suomessa on nykyisin puita ja metsää enemmän kuin koskaan. Hakkuuylijäämää hakkuusuunnitteeseen nähden on kertynyt pitkältä ajalta.

Pahiten kato uhkasi metsiämme 1700-luvulta lähtien. Kylämaisemat olivat avaria. Silloin oltiin todella huolissaan ja syystäkin. Suurten ja erityisesti mastopuiden puutteen johdosta laivanrakennuksen painopiste siirtyi Pohjanlahtea myöten etelästä pohjoiseen. Kukin kaupunki oli siten vuorollaan tärkein laivanrakennuskaupunki.

Nyt vastaavaa syytä pelkoon metsäkadosta ei ole, paitsi että metsät ovat yksipuolistuneet. Uusimmat ohjeet ovat kuitenkin jo monimuotoisuudelle ymmärtäväisempiä. Suurimmat aukot tehtiin 50-luvulla, "osaran aukeat". Kostamus-tien varressakin oli 20 km suuruinen aukko. Niiden metsittyminen oli hidasta, mutta kyllähän siellä nyt jo puuta kasvaa.

Nykyisin oikeita avohakkuita ei enää sillä tavoin harrasteta. Sovelletaan kaistahakkuita, eli jätetään väliin metsää suojelemaan uuden taimikon kasvua ja odottamaan kaatovuoroaan.

Vedin aikoinaan Suomussalmen ekokunnassa viikon mittaisen kesäyliopiston kurssin teemasta pehmeä teknologia metsätaloudessa. Esim. prof Erkki Lähde oli oppositiossa silloin vallitsevaan suuntaukseen nähden. Oli kurssillamme. Hän korosti lehtipuiden ja vesakon tärkeyttä maaperälle. Ns H-kulttuurissa (Huikari) taasen tuotettiin maksimaalisesti biomassaa selluteollisuutta varten, tiheää turreikkoa sanoisivat jotkut.

Vallitseva oppi vaati hyvin harvan taimikon. Ne olivat varsinaisia oksankasvattamoita. Meilläkään ei veljeni harvennus kelvannut, vaan viranomaiset panivat omat miehensä harventamaan toiseen kertaan. Tuosta politiikasta on sentään nyt luovuttu. Metsänomistajia ei nyt enää taideta laittaa syytteeseen metsänhävittämisestä, jos harrastavat perinteistä harvennushakkuuta, jossa kaadetaan suurimmat ja jätetään nuoremmat kasvamaan. Puunkorjuu siinä tulee kalliimmaksi, ja lisäksi voidaan teoreettisesti syyttää, että kaadetaan perimältään parhaat pois ja jätetään huonommat jatkamaan sukuaan. Vaan kyllähän ammattilainen osaa poistaa kitukasvuisetkin, jos haluaa.

Metsänhävittämisestä on todella käyty käräjiä näihin asti ja tuomioita isännille on tullut. Harvennushakkuilla säästetään nuori metsä jatkamaan kasvuaan, joten saattaa usein olla maanomistajalle kuitenkin edullisin tapa. Riippuu, millä hinnalla eli kuka puut korjaa.

Minua saa sitten syyttää myös kantojen energiakäytön edistämisestä. Vedin yksityishenkilönä Kainuussa aika merkittävän projektin asiasta. Siinähän yksi tavoite oli raivata lisäpeltoa pienille tiloille ja sekin synti toteutui jossain määrin, kunnes pellonraivauksen ehdot muuttuivat. Ja keksintöjäkin tehtiin ja diplomityö ja yritys murskausalalle. Kannoissa on pohjoisessa jopa 30 prosenttia biomassasta, joten kyllä mahtaa kiinalaisille raaka-ainetta Kemissäkin riittää. Kannoista voidaan toki tehdä muutakin kuin energiaa, ja sen vuoksi metsätalous onkin vuosikymmeniä säästellyt kantoteknologiaa itselleen ja vastustanut muuta kehitys- ja yritystoimintaa, siis myös kantojen energiakäyttöä.

Kantoguru prof Pentti Hakkila Metsäntutkimuslaitokselta antoi vuonna 1981 ilmestyneestä tutkimuksestamme oma-aloitteisesti lausunnon kauppa- ja teollisuusministeriölle, ja kertoi, että tässä ovat olleet asialla täydelliset diletantit. Kannoista ei tulla koskaan tekemään energiaa, sanoi hän. Toinen on päivän tilanne. Nyt teollisuus itse on asialla.

Kantojen poistossa pienjuuristo jää maaperään ja siellä ravinteita juurien kuorikerroksissa juuri on. Toki köyhässä maaperässä kantojen poistaminen saattaa oikeasti vaikuttaa. Ravinteet on kuitenkin mahdollista palauttaa rakeisena tuhkana noille alueille.

Enemmän arvokkaita aineksia poistuu kokopuun mukana neulasten kautta, mutta niistäkin vain viimeisimmät neulaset. Nehän uusiutuvat männyllä aina jotain neljän vuoden välein, jos nyt oikein muistan. Ja miksipä en muistaisi. Kuusen neulaset pysyvät luokkaa kaksi kertaa kauemmin, etelässä vähemmän aikaa. Niin että runkopuun mukana ei suinkaan poistu kaikki puun elinikänsä aikana maastoon tuottama biomassa metsästä. En tässä kuitenkaan jaksa ryhtyä selvittämään tarkempia prosentteja.

Kun nyt kuulen joidenkin suojelijoiden vastustavan puu- ja bioenergiaa, jätteiden polttoa myös, niin pelkäänpä pahoin, että käynnissä on pienoinen kusetus. Jätteiden poltosta en ole lainkaan varma, että siihen halutaan tai osataan soveltaa riittävän kehittyneitä menetelmiä, mutta unohdetaan se. Mielestäni vastustuksen todellisena taustatukena ovat atomimiehet, kai jokunen nainenkin.

Meillä rakennetaan kahta isoa atomivoimalaa ja energian kulutuksen lisäys onkin pysähtynyt. Lisäksi maailmalla on meneillään kaikenlaisia energiaprojekteja öljyä korvaamaan. Hädissään minäkin Suomessa olisin ja puuenergiaa vastustaisin. Atomimiehenä. Onneksi valtiovalta on saatu ajamaan sähköautoa pyssyyn ja valehtelemaan, että se on saasteetonta liikkumista. HA HA!

Terv Mauri

 

Halpuutus, pakotteet, viljelijä ja kunta

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

v

Halpuutus, pakotteet, viljelijä ja kunta

 

Huomaavatkohan ihmiset, että halpuuttamisella ja Venäjä-pakotteilla on yhteys? Kulutusta lisätään halpuuttamisella ja maanviljelijä on maksaja, mikä vaikuttaa kuntien palveluihinkin. Suomen ei ollut pakko lähteä pakotteisiin mukaan. Ja näidenkö puolueiden teot vaaleissa hyväksymme?

 

Mauri Nygård, Kokkola

 

Julkaistu Keskipohjanmaassa 050417

Mauri Nygård – Äänestätkö itseäsi vastaan

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 31 maalis 17 - 0 Comments

Kuvat vaalijulkaisuni neljännestä ja toisesta sivusta – kokonaisuudessaan se on luettavissa alla olevasta linkistä, jota kilikkaamalla PDF aukeaa:

Mauri Nygård – Äänestätkö itseäsi vastaan

Sivu 4

Vappupuhe

 

Totalitääristä natotusta

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 maalis 17 - 0 Comments

Totalitääristä natotusta ja sodan lietsontaa

 

Päätoimittajien yhdistys kertoi 14.2.2017 kantanaan, että julkaisematta jättäminen ei rajoita toimittajan sananvapautta. Toisin sanoen vaikeneminen, sensuuri, ei ole journalistin etiikan vastaista. Oleellisinkin voidaan jättää kertomatta. Tuohon suuntaan oli toimittaja Riikka Sipilänkin kirjoitus KP:ssä 18.2.2017.

 

Median osalta olemme pehmeässä fasismissa. Myös hallitusvalta on voinut vapaasti johtaa kansanedustajiakin harhaan. Niinpä eduskunnan rouva puhemies totesi jälkeenpäin, että en minä tiennyt, että EU:hun mentäessä markasta päätettiin.

 

Ilmeisesti sain kokea henkilökohtaisesti päätoimittajien linjausta, kun toimitin kirjan Naton isäntämaasopimuksesta ja EU:n käymistä vapaakauppaneuvotteluista. Kirjasta vaiettiin yksimielisesti. Ainoan tietämäni poikkeuksen teki Perhonjokilaakso. Tiedotustilaisuus kirjasta on osoitteessa
http://bambuser.com/channel/VS-Kustannus

Kirjassa kirjoitti mm. entinen ulkoministeri Keijo Korhonen ja kirja sisälsi isäntämaasopimuksen suomennettuna. Valtiovalta ei aikonut sopimusta suomentaa.

 

Korhosen sanoin kyseessä on antautumissopimus. Omassa tekstissäni saatoin kirjoittaa, että Nato voi nyt tulla Suomeen myös pelkästään omalla ilmoituksellaan ja voi vaatia tukea, jopa ammuksia, esimerkiksi hyökätessään itään, jolloin Suomi on tietenkin samalla sodan osapuoli. Viime vuonna sitten ihmeteltiin, miten USA saattoi kutsua itsensä tänne sotaa harjoittelemaan ja Venäjää ärsyttämään.

 

Jos toimittaja Sipilä olisi lukenut kirjamme, niin ehkä hän tajuaisi, miten mieletöntä oli luopua puolueettomuuspolitiikasta ja ryhtyä naapurin viholliseksi. Haluammeko taistelutantereeksi ja ensi iskun kohteeksi? Ja vielä maksamme taloudellisestikin tuohon asemaan pääsemisestä. Keski-Pohjanmaa on eniten pakotteista kärsiviä maakuntia. Asia vaikuttaa myös kuntien verotuloihin.

 

Tärkein ase olisi puolueettomuus ja diplomatia. Ammuksilla voimme vain hidastaa maahantunkeutujaa, jos suurvalta on tullakseen. Kannatan kyllä asevoimia, mutta en sellaisia, joiden toimintakyvyn USA voi lopettaa esimerkiksi katkaisemalla viestintäyhteydet lentokoneisiin.

 

Toimittaja tiesi Ukrainan tapauksessa Maidanin ampujat venäläisiksi. Toista todistaa, kun Viron ministeri kävi Ukrainassa ja soitti sitten EU:n ”ulkoministeri” Ashtonille kertoen, että sekä poliiseja että mielenosoittajia ampuneet olivat todennäköisesti meikäläisiä. (Tarkoituksella kasvattaa kansan raivoa.) Ashton vastasi, että luulen, että emme halua tutkia asiaa.

 

Ukrainan vallankumous oli Lännen masinoima. Esimerkiksi USA:n apulaisulkoministeri Victoria Nuland on kehunut käyneensä Ukrainassa viisi kertaa, ja miljardööri Soroksen on kerrottu käyttäneen miljardejaan. Eräs Nulandin vallankumouksen junailua koskenut puhelu päätyi You Tubeen.

 

Ukrainan uusi hallinto pisti sitten heti venäjänkieliset ahtaalle, ja nämä nousivat kapinaan. Kun Venäjä oli samalla menettämässä tukikohtansa Krimillä – Nato tulossa tilalle – niin Venäjä pisti stopin Naton saartotoimille ja otti krimiläisten kannattaessa alueen takaisin Venäjän yhteyteen.

 

Mauri Nygård

Kokkola

www.toisinajattelija.fi

20.2.2017

Talousekspertti Sauli Niinistö

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 helmi 17 - 0 Comments

Talousekspertti Sauli Niinistö

Talousekspertti Sauli Niinistö on neuvonut suomalaisia. Täydellinen vapaakauppa on hyvästä, vaikka se onkin luonut eriarvoisuutta.

Sama mies oli Paavo Lipposen hallituksen talousministerinä, kun Suomi luopui markasta ja otti valuutakseen euron. Muutos tehtiin mielestäni rikollisin menettelyin ja vastoin monen asiantuntijan varoituksia.

EU-kansanäänestyksessä kerrottiin, että tämä ei koske markasta luopumista. Samoin päätti eduskunnan perustuslakivaliokunta ja koko eduskunta, mutta Sauli väitti jälkeenpäin toista.

Käytännössä euro on ollut katastrofi. Se on aiheuttanut kaksi lamaa. Ensimmäisen, kun valtio halusi noudattaa siihen pääsemisen ehtoja, vahvan markan politiikkaa, ja toisen nyt, kun euron arvo valuuttana kohosi pilviin.

Sauli kävi viisastumassa Euroopan investointipankissa ja fiksut suomalaiset äänestivät hänet presidentikseen. Sitten Sauli Niinistö kertoi presidentin arvovallallaan, että meillä on kauhea tilanne, kun julkinen sektori muodostaa 58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sopulit toistelivat hirveyttä vuoden verran, eikä Sauli korjannut valettaan. Liioittelukerroin kolme. Oikea prosenttiosuus runsaat 20.

Saulin ylistämälle täydelliselle vapaakaupalle ei ole mitään tieteellistä tai käytännön perustetta.

Vapaakauppa on edistänyt eriarvoistumista. Omaisuus on keskittynyt maapallolla niin, että kahdeksan ”perhettä” omistaa jo saman, mitä köyhin puolisko väestöstä. Suomessa kehitys näkyy mm. elinikäerojen rajuna kasvuna rikkaiden ja köyhien välillä. Noin 50-vuotiaiden köyhimpien miesten eliniän odote oli tilastossa hieman alentunut absuluuttisestikin. –Toivottavaa kehitystä Saulin kannattajien kannalta?

Koko maapallolla talouskasvu on hidastunut sitä mukaa, kun vapaakauppaa on lisätty.

Ainoat perustelut vapaakaupalle olen nähnyt EU-jäsenyyteen mentäessä. Vedottiin David Ricardon 200 vuotta vanhaan suhteellisen edun teoriaan, vaikka teorian reunaehdot eivät ole voimassa. Kaupankäynti ei ole nyt valtioiden välistä vaihtokauppaa, vaan kaikki liikkuu vapaasti: pääoma, työvoima, tavarat, palvelukset.

Tottakai kaupankäyntiä tarvitaan, mutta joku tolkku pitää olla. Kuten aikaisemmin lähinnä tullien avulla olikin.

Sauli Niinistö oli läsnä, kun Suomi solmi isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Sopimus sallii atomiaseittenkin tuomisen maahan, ja Suomen pitää antaa tukea Natolle. Sanaakaan ei ole siitä, että Nato tukisi Suomea tai miten Suomi voisi kutsua Naton avuksemme. Nato voi tulkita sopimusta siten, että se voi tulla, milloin esimerkiksi haluaa hyökätä Pietariin. Suomi pääsee taistelutantereeksi ja Venäjän ensi-iskun kohteeksi. Tutustuin sopimukseen, kun olin kääntämässä sitä suomeksi ja toimitin kirjan.

Talousekspertti Sauli Niinistö kannattaa taloussotaa ja pakotteita Venäjää vastaan.

Mauri Nygård Kokkola 030217

Onko maapallo rajallinen vai rajaton?

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 03 tammi 17 - 0 Comments

 

Onko maapallo rajallinen vai rajaton, oli keskustelujen kestoaihe, kun olin IPUn hallituksessa ja kun laadittiin puolueelle ohjelmia. Halusin tehdä eroa varman maailmanlopun ennustajiin, ja jotkut olivat voimakkaasti kanssani eri linjoilla. Toinen aihe, jossa oli linjaerimielisyyksiä, koski maahanmuuttoa. Sovelsin suolavertausta, tai halusin sovellettavan: ”Maahanmuuttajat ovat kuin suola keitoksessa. Ripaus suolaa tuo keiton omat hyvät maut esille, mutta pitää varoa, ettei suolaa lorahda liikaa, yli keiton kestokyvyn.”

 

Kevään 2015 eduskuntavaaliohjelman laadinnan yhteydessä keskustelun laineet kävivät korkeina. Toisten tekstejä en voi julkaista, mutta satuin nyt törmäämään normaalia pitempään omaan sähköpostiini, jonka olin lähettänyt puolueen hallitukselle marraskuussa 2014, ja tämän voin julkaista. Aihehan on nyt edelleen hyvinkin ajankohtainen vuoden 2017 alussa, jolloin Vihreät on rynninyt suurimmaksi gallup-puolueeksi Helsingissä.

 

23. marraskuuta 2014 13.14 Mauri Nygård <mnyg@pp.kpnet.fi> kirjoitti:

Laitan yhden "mietinnön" sekä tähän alle että liitteeksi.

Terveisin Mauri

 

Mauri Nygård 22.11.2014

Lisää vettä myllyyn:

Onko maapallo rajallinen vai rajaton?

Sitä on väliin vaikea ymmärtää, että toisella ihmisellä ei ole samaa elämänkokemusta kuin itsellä. Niinpä sitä pitää kai moniakin asioita toisillekin itsestäänselvinä, vaikka eivät sitä ole. Toki saatan olla väärässä itsestäänselvinäkin pitämissäni asioissa. Sitä vaan on kovin vaikea havaita ja myöntää.

 

Minulle on päivänselvää, että mapallo on rajaton, ja olen ihmetellyt, kun se ei ole kaikille muille. On siis ollut kerrassaan vaikea uskoa, että fiksut ihmiset tosissaan toistelevat slogania rajattoman kasvun mahdottomuudesta rajallisella planeetalla. Käymäni muutaman keskustelun jälkeen ymmärrän nyt paremmin, että asiat voivat näyttää ihan aikuisten oikein erilaisilta eri ihmisille.

 

Yritänpä nyt perustella väitettä, että maapallo on luonnonresursseiltaan ihmisen kannalta käytännössä rajaton. Toisin sanoen, että kaikilla pallon ihmisillä voi joskus olla meidän nykyinen elintasomme ja meillä nykyistäkin parempi. Ja mitä se elintaso olisi: sitä, että kaikilla olisi lämmin asunto ja siellä tekniikan ihmeet, kenties auto, mikäli tekniikan uusi ihme ei sitä syrjäytä, kaikki ihmiset pääsisivät helposti lääkäriin ja kaikkia hoidettaisiin, kaikille voitaisiin tarjota hyvä koulutus, ihmiset voisivat matkustella, olisi kakkosasuntoja ja kolmansiakin, ruokaa ja juomaa olisi kaikille yllinkyllin, luonto voisi hyvin, se olisi myrkytön ja saasteeton, jne.

 

Jos sanomme, että maapallo on rajallinen, siis nykyinen, niin tuota hyvinvointia ei voida kaikille taata. Ekokatastrofi olisi jossain vaiheessa varma.

 

Ekokatastrofi on mahdollinen, vaikka maapallo olisi rajatonkin. Ahne ihminen voi ylittää tieteen, tekniikan ja luonnon kestokyvyn. Uskon kuitenkin tieteen mahdollisuuteen.

 

Onko maapallolla malttia vaurastua?

 

Jos fiksusti menetellään ja tyydytään sopivan hiljaiseen etenemiseen, niin meillä on mahdollisuus yhteiskuntaan, Suomessakin, jossa köyhät rikastuvat, työttömät saavat työtä ja kaikilla menee ainakin aineellisesti entistä paremmin. Jos tyydymme luonnon hyödyntämisessä tieteen ja tekniikan kasvuvauhtiin ja käytämme tekniikkaa luonnon säästämiseen ja jo aiheutettujen tuhojen korjaamiseen. Jos siis maapallolla on malttia vaurastua, kuten Kekkonen sanoisi.

 

Mitkä seikat puoltavat näkemystä? Lyhyesti sanottuina historia, nykyiset keksinnöt ja luonnonvarat.

 

Ihmislaji on parisataatuhatta vuotta vanha. Koko sen ajan ihminen on tehnyt uusia keksintöjä. Jo tätä ennen oli keksitty mm. tulen osittainen hyväksikäyttö. Homo Sapiens levisi ja lisääntyi alkuunsa nopeasti, mutta sitten ympäristössä tapahtui jotain ja lajin lukumäärä putosi muutamaan kymmeneen tuhanteen yksilöön. Siinä oli silloin ihmislajin kasvun raja.

 

Ihminen oppi kuitenkin käyttämään luontoa paremmin hyväkseen. Niinpä Suomen alue pystyi elättämään miljoona ihmistä vuonna 1820. Nyt samalla alueella asuu viisi miljoonaa. Kaikki eivät toki kuitenkaan Suomen omien resurssien ansiosta, mutta tähän ei nyt tarvitse takertua. Paljon enemmän eläisi kuin vuonna 1820, vaikka rajat olisivat täysin suljetut. Tämä on mahdollista tieteen ja tekniikan kehittymisen johdosta.

 

Ihminen on toki myös hävittänyt luonnonresursseja, etenkin metsänhakkuun ja lampaiden avulla, mutta onneksi resursseja, vihreää luontoakin, on vielä jäljellä, ja olosuhteet voivat parantuakin. Niinpä eteläisen ja läntisen Suomen metsävarat olivat todella vähissä 1700-luvulla, mutta tilanteen tiedostamisen ja elinkeinojen muutoksen kautta nyt maassamme on metsiä enemmän kuin koskaan. Samoin vesistömme ovat nyt paremmassa kunnossa kuin 1970-luvulla.

 

Tällä hetkellä luontoa saastutetaan pahiten parhaillaan teollistuvissa maissa. Idän suurkaupungeista saadaan järkyttäviä kuvia. Vastaava kaupunki-ilma hiilenpölyineen oli aikoinaan myös Lontoossa, ja vaikka ilmanlaatu edelleen saattaa olla siellä väliin kehno, niin kuitenkin ihminen on soveltanut tekniikkaa siten, että nyt sielläkin ollaan puhtaudessa uudella tasolla, vaikka asukkaiden määrä on moninkertaistunut.

 

Loppuuko ruoka?

 

Joku saattaa arvella, että ruoka kumminkin loppuu. Ei se hevin lopu, jos fiksuja ollaan. Syötävää ruokaa on valmistettu myös puiden lehdistä. Ruokaa, proteiinia, tuotetaan myös puusta. Syömme jo nyt sitä jonkinverran ja kotieläimet rehuissaan enemmänkin. Merissä voimme kasvattaa eläinten ja isojen kasvien ohella leviä. Jos siis hätä tulee. Tämä ei tarkoita, etteikö tälläkin hetkellä kärsittäisi nälkää jossain päin maapalloa. Kyse on kuitenkin vaan jakeluongelmasta.

 

Vaan kun öljy loppuu, niin siihen loppuu maanviljelyskin, tietää moni, vaan ei sekään niin ole, mielestäni.

 

Jos poliittisista tai muista syistä öljyn tuotanto tai kuljetus pysähtyy yht`äkkiä, niin silloin todellakin tulee pian pula ruuasta. Ei tällöinkään silti ole kysymys siitä, että maapallon rajat olisivat tulleet vastaan. Kenties ihminen tyhmyyksissään ryhtyi sotimaan isoa sotaa. Vihollisen hankkiminen sotateollisuudelle onkin koko ajan käynnissä. Meilläkin naapurimaan mustamaalaaminen ja natotus on aivan hirveetä.

 

Vaikka nykyisin suuruusluokaltaan puolet maapallon energiasta saadaan öljystä, niin öljyn loppuminen ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, jos fiksusti menetellään, sillä energiaa on kaikkialla. On auringonvaloa, aaltoja, merivirtoja, tuulta, lämpötilaeroja, geotermistä lämpöä ja fossiilisia monessa muodossa, esimerkiksi merenpohjan metaaninuudeleina. Fossiilista hiiltä on Suomessakin grafiittina, mutta sitä ei ole haluttu ottaa käyttöön. Suomessa tietenkin ovat myös merkittävät bioenergiareservit. Öljyä saadaan myös maaakaasusta ja kivihiilestä, jos halutaan. Jo Hitlerin Saksa teki kivihiilestä öljyä ja viimeksi suuressa määrin Etelä-Afrikka kauppasaarron aikana. Kivihiiltä ja kaasua riittää pallolla vielä pitkäksi aikaa, jos niitä vaan halutaan käyttää. Energiaa on maan magneettikentässäkin, kunhan vain opitaan hyödyntämään.

 

Teknisillä parannuksilla energiaa opitaan myös säästämään. Led lamput ovat tästä hyvä esimerkki. Ledin ansiosta maapallon rajat siirtyivät taasen hitusen kauemmas. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että ihmisluontoon kuuluva uteliaisuus, keksinnöt ja tiede johonkin katoaisivat tulevaisuudessakaan.

 

Me päätämme

 

Yhteiskuntaa voidaan ohjailla uusiutuvaan energiaan julkisen vallan toimesta. Suomen tuki tuulienergialle meni kyllä jo överiksi.

 

Polttoaineiden käytössä oli suurin ongelma 70-luvulla rikki. Sen vuoksi silloin haluttiin kieltää hiilen käyttö. Sitten ryhdyttiin kaikessa hiljaisuudessa syöttämään kalkkia polttoprosessiin, ja rikkiongelma likimain ratkesi siihen. Siis näin yksinkertaisella innovaatiolla maailman rajat siirtyivät taasen hitusen etäämmälle.

 

Nythän suurin huolenaihe on hiilidioksidi. Sen merkityksen sanotaan olevan ilmakehän kasvihuonekaasuista 9-26 prosenttia. Osa kaasuista tulee ihmisen toimesta, osa luonnosta tulivuoret, suot ja maaperä yleensäkin mukaan lukien. Myös metaani on kasvihuonekaasu ja 20 kertaa pahempi kuin hiilidioksidi. Metaania syntyy mm. soitten pohjilla. Jos turve poltetaan ihmisen toimesta, niin kaasuista syntyy lähinnä vain hiilidioksidia.

 

Lämpeneminen

 

Ilmakehän lämpeneminen on ilmiö, johon on syytä suhtautua vakavasti, vaikka ihmisen merkityksestä ei täyttä varmuutta olisikaan. Varmuuden vuoksi olisi hyvä päästä mahdollisimman vähän ksvihuonekaasuja tuottavaan yhteiskuntaan. Tai sitten kaasut on otettava talteen ja varastoitava. Atomienergia ei tässä ole ratkaisu, sillä tosiasiassa se tuottaa hiilidioksidia kuten fossiilisetkin. Hiilidioksidituotannon huippu ajoittuu vaan voimalaitoksen rakennusvaiheeseen. Fossiilista hiiltä irtoaa ilmakehään myös tuulienergiasta, kuten jossain määrin kaikesta energiantuotannosta, bioenergiastakin.

 

Saattaa käydä niin, että maapallo lämpenee ylenmäärin ja saamme ongelmia. Tarkoittaako se sitten, että kasvun rajat on saavutettu?

 

No ei, jos toimimme ennalta varautuen ja jos toimillamme hidastamme muutosta, jos nyt maapallon lämpötila ylipäätään on ihmisen vallassa. Tietomme luonnosta ja tekniikasta kasvaa muutaman prosentin vuosivauhtia, ja jos nyt tyytyisimme tarpeeksi hitaaseen hyvinvoinnin kasvuun ja uusiutuvaan energiaan, niin lämpökatastrofiakaan ei ihmisen johdosta tulisi. Jos taasen jokin luonnonkatastrofi tulivuorenpurkaukset ja meteoriitit mukaan lukien sysää meidät keskiajalle, niin sieltä voimme sitten nousta tietoa ja kekseliäisyyttä jälleen hyödyntäen ajan kanssa millaisiin elintasosaavutuksiin tahansa. Jos maltin säilytämme.

 

Metallien kanssa tilanne on sama kuin öljyn. Jokin voi lähes loppua, mutta paljon keksitään uusia materiaaleja tilalle. Muovitkin on varsin tuore keksintö, hiilikuitu vielä tuoreempi. Eikähän aine sinänsä mihinkään häviä.

 

Pari päivää sitten kerrottiin uudesta postimerkin kokoisesta akusta. Perustui nanoteknologiaan. Kai tarkoitettiin auton akkua. Siinä taasen maapallon resurssien raja hitusen siirtyy, kuten siirtyy koko ajan huomaamattamme pikku parannustenkin kautta. Siis parannusten, joita teemme kotona, työpaikoilla, yhteiskunnan infrastruktuurissa. Paljonko muuten autosi kuluttaa polttoainetta? Paljonko se kulutti 30 vuotta sitten? Näin ne rajat siirtyvät.

 

Johtopäätös

 

Johtopäätös on se, että poliittisen puolueen on epärehellistä väittää, että elintason nostaminen pitää kasvun rajojen vuoksi lopettaa tai että elintasoamme pitää alentaa. Että luonnonresurssit ovat rajalliset ja ne loppuvat nyt tähän.

 

Fiksu puolue on hiton huolestunut maailman ympäristön tilasta ja pelkää ekokatastrofia, mikä ahneen ihmisen vuoksi on hyvin mahdollista ja melkoisen suurella todennäköisyydellä. Samalla kannattaa erottua viheruskovaisista, siis varman maailmanlopun ennustajista, kertomalla, että meillä on kyllä toivoa ja mahdollisuus aineellisestikin parempaan maailmaan, kunhan edetään riittävän hitaasti ja fiksusti. Puolue vois siis esittää toivon näköaloja työttömille, köyhille ja kaikille. Voi kertoa, että onneksi meillä on tiede, tekniikka ja jokaisella aivot. Että käytetään niitä aivoja. Meidän puolue haluaa niitä käyttää!

 

Korjauskohdat

 

-Lopuksi esitin tämän alaotsikon alla muutaman konkreettisen muutosesityksen ohjelmaluonnokseen.