OLINHAN SIELLÄ MINÄKIN

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 08 maalis 18 - 0 Comments

             

             

                          OLINHAN SIELLÄ MINÄKIN

Nimittäin Oulussa, Kansalaispuolueen kokouksessa ja Väyrysen EU-seminaarissa. Kommentoin nyt hieman viime päiviä siltä varalta, että lukijoita kiinnostaa. Ja heti kärkeen on muistutettava, että Paavo Väyrynen kirjoitti blogin otsikolla ”Meneillään on laiton kaappausyritys”. Ensin kuitenkin selvitystä itse puolueesta.

 

Parlamenttipuolue ja etäohjattu kansanedustaja

Perusidea Kansalaispuolueessa on, että valta on ruohonjuuritasolla ja toisaalta kansan valitsemilla puolueen kansanedustajilla ja puolueen edustajilla EU:n parlamentissa. Vaaleissa johto on aina mahdollista vaihtaa. Perustaltaan suoraa kansanvaltaa siis, ei puolueorganisaation valtaa. Kun noita parlamentaarikkoja on toistaiseksi vain tasan yksi kappale, niin puolueeseen on valittu myös noin 30 asiantuntijajäsentä. Olen yksi heistä. Kannatusjäseniä on lisäksi kolmisen tuhatta.

Suomen vaalilain mukaan eduskuntavaaleissa pitää järjestää ehdokaskandidaateista vaalipiirikohtaiset jäsenäänestykset, jos ehdokkaiksi on tunkua. Kansalaispuolueen sääntöjen mukaan kannatusjäsenet muodostavat tuon ehdokkaista päättävän jäsenkunnan. Viime aikoina puoluehallituksen perustamilla osastoilla ei siten ole tässä mielessä juridista asemaa puolueorganisaatiossa. On kuitenkin epäilty, että ”osastoilla” ennakoitaisiin sääntömuutosta. Että jotkut haluaisivat puolueesta tavanomaisen hierarkkisen puolueen paikallisosastoineen ja piiriorganisaatioineen.

Parlamenttipuolue on uusi ilmiö Suomessa eikä varmaankaan sen idea aukene ihan ensi kuulemalta. Maailmalla vastaavia kuitenkin on olemassa, tunnetuin sen tyyppisistä ehkä Englannin Itsenäisyyspuolue UKIP. Se on keskittynyt ajamaan eroa EU:sta ja on menestynyt EU-vaaleissa hyvin ja sai aikaiseksi kansanäänestyksen. Sillä on useita EU-parlamentaarikkoja, mutta ei parlamenttipaikkoja Britanniassa.

Parlamenttipuolue soveltuu erityisen hyvin juuri yhden tai muutaman asian puolueeksi. Suomen kansalaispuolue korostaa turvallisuuspolitiikan tärkeyttä, mikä tarkoittaa hyviä suhteita kaikkien kanssa, myös Venäjän kanssa, ja pakotteiden purkamista. Siis puolueettomuutta, mihin kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus eli Nato-jäsenyyden vastustaminen ja kieltäytyminen menemästä mukaan EU:n militarisointiin ja ”turvatakuisiin”, sillä Venäjälle vihamielinen Nato tulee silläkin tiellä vastaan. Puolue haluaa pelastaa maamme joutumasta mahdollisessa isossa kriisissä taistelutantereeksi ja tai joutumasta ennakoivan ohjusiskun kohteeksi.

Puolue ajaa eroa eurosta, mutta puolueen perustajan mielestä EU:sta tulisi erota yhdessä Ruotsin ja mahdollisesti muidenkin maiden kanssa. Tavoitteena on Pohjolan yhteisö. Allekirjoittanut haluaisi Suomen näyttävän eroamisessa esimerkkiä myös Ruotsille ja Tanskalle.

Maahanmuuttopolitiikasta puolueella on näyttöä jo muutaman vuoden takaa, että on haluttu rajatarkastukset ja maahanmuuttajille ja pakolaisiksi lähteville kunnolliset olot Euroopan ulkopuolella. Vaikka muut Pohjoismaat ovat ottaneet rajatarkastukset käyttöön EU-liikenteessä, niin Suomi ei ole niin tehnyt.

Sisäpolitiikassa halutaan olla pienen ihmisen asialla, Alkion linjoilla eriarvoistamiskehitystä vastaan. Luontevasti silloin myös vastustetaan käynnissä olevaa alueellista keskittämistä, metropolipolitiikkaa.

Parlamenttipuolueena Kansalaispuolue ei aio osallistua jatkossakaan kuntavaaleihin. Se uskoo, että maakunnissa ihmiset eri puolueista ja vanhoista aatesuunnista riippumatta osaavat organisoitua eduskuntavaaleja ja maakuntavaalejakin varten. Käytännössä kuitenkin ihmiset kaipaavat yhdessäoloa ja yhdessätekemistä. Niinpä jonkinlaiset epäviralliset työryhmät tullevat toimimaan pysyvästi ainakin maakunta- ja vaalipiiritasoilla. Yhteydenpito parlamentaarikkoihin ja puolueen johtoon voidaan järjestää sähköisten järjestelmien avulla. Tavoitteenahan on etäohjattu kansanedustaja ilman puolueen määräyksiä oikeasta äänestyskäyttäytymisestä eduskunnassa.

 

Tie Ouluun

Puolueen perusideasta seuraa, että myös puolueen puheenjohtaja on luontevasti parlamentaarikko. Ensimmäinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen jättäytyi kuitenkin presidentinvaalien vuoksi väliaikaisesti puheenjohtajuudesta sivuun, mutta aikoi palata ensi kesänä, kun palaa eduskuntaan. Nyt hän on siirtänyt paluunsa syksymmälle, mitä pahoittelen.

Väliaikaiseksi tarkoitettu puheenjohtajisto halusi kuitenkin mitä ilmeisimmin muuttaa puolueen tavanomaiseksi puolueeksi ja toimi osaksi Väyrysen selän takana. Paikallisosastojakin perustettiin. Vaasan vaalipiiriin tosin toistaiseksi vain epävirallinen keskustelukerho. Väyrystä tuntuu kuitenkin vaivaavan jo sana osasto, mikä viittaa ryhmälle suunniteltuun tulevaan rooliin.

Presidenttiprojektin aikana uusi puheenjohtajisto piti itseään hyvin esillä, mikä myös taisi herättää Väyrysessä epäilyjä. Heti vaalien jälkeen uusi johtajisto alkoi järjestellä sellaisia hallituksen kokouksia, joihin Väyrysellä oli mahdotonta tai erittäin vaikeaa osallistua. Esimerkiksi 20.2.2018 oli ollut kokous, jossa oli erotettu joitakin puolueen jäseniä.

Vuosikokouksen päivämäärä oli sovittu yhdessä, mutta sijaintipaikasta oli skismaa. Hallituksen johto halusi Ouluun, Väyrynen Etelä-Suomeen, jossa pääosa jäsenistä oli. Väyrynen antoi periksi, mutta esitti kokousajaksi 11.30, jolloin väki ehtisi 14.35 junalle. Muutoin kotiinpaluu menisi joiltakin pikkutunneille.

Virallinen kokouskutsu piti lähettää jokaiselle sähköpostilla. Kun sitä ei alkanut kuulua, niin Väyrynen tiedusteli kaikilta jäseniltä sähköpostilla, että sopiiko 11.30 kokousajaksi, ja sai vain myönteisiä vastauksia. Kukaan ei protestoinut. Kun hallituksen johto oli edelleen hiljaa, niin lopulta Väyrynen, hallituksen jäsen, ilmoitti kaikille, että kokous on kl 11.30 hotelli Lasaretissa.

Sääntöjen mukaan kokoonkutsumisajan minimi on seitsemän päivää, ja viimeisenä mahdollisena päivänä hallituksen kutsu sitten tuli. Kokous kl 16.15 alkaen keskikaupungilla. Kaikki jäsenet eivät saaneet tätä kutsua. Heidät oli erotettu.

Väkeä Ouluun oli tulossa yllättävänkin runsaasti, ja osasyynä oli, että Väyrynen keksi järjestää kahden päivän ajalle ulottuvan EU-seminaarin ja maksoi osanottajille matkat ja yöpymisen. Seminaari oli korkeatasoinen, titteleinä professori, tohtori, jne. Meikäläisellä kommenttipuheenvuoro.

Olikohan sitten seminaarin syytä, että hallitus järjesti hallituksen kokouksen puoluekokouspäivän, lauantain 3.3.2018, aamulle, jolloin Väyrysen tiedettiin olevan seminaarissa eikä pääse paikalle?

Tuohon mennessä oli tapahtunut, että Väyrynen oli kiistänyt 20.2. pidetyn kokouksen laillisuuden ja oli saanut käräjäoikeudelta päätöksen täytäntöönpanokiellosta. Niinpä nyt 3.3. ilmeisesti uudistettiin aikaisemmat irtisanomiset ja erotettiin lisää jäseniä, mm. Paavo Väyrynen. Kaikkiaan erotettujen määrä saattoi olla 6-10 jäsentä. Samalla oli puolueelle hyväksytty 6-8 uutta jäsentä, joilla olisi äänioikeus kl 16.15 alkavassa kokouksessa. Osalla erottamisen syynä oli, että eivät olleet maksaneet kuluvan toimintakauden jäsenmaksua ja osalle en tiedä mitään järkevää keksittyäkään syytä. Oikeuskäytännön mukaan jäsenmaksun voi maksaa vielä vuosikokouksen alussa, ja näille maksamattomille ei oltu lähetetty ennakkoon mitään huomautusta sähköpostillakaan. Muita erotettuja ei oltu kuultu ennen erottamista, mikä on vastoin lakia.

Kun Kansalaispuolueen säännöissä ei asiasta ole mainintaa, niin jäsenmaksun maksamattomillakin jäsenillä on äänioikeus vuosikokouksessa.

Lauantaina hallituksen kokouksesta kuultuaan väyrysläiset totesivat, että illan kokous tulee olemaan laiton. Siihen ei kannata osallistua. Sen sijaan pidettiin vuosikokous paikassa ja ajalla, minkä jäsenet olivat yksimielisesti sähköposteilla hyväksyneet. Näin Kansalaispuolue sai hallituksen, jossa puolueen perustajakin on mukana ja illalla puoluetta rikastutettiin toisella hallituksella.

Tämän jälkimmäisen hallituksen jäsenet ovat sitten syyttäneet Väyrystä taloudellisista väärinkäytöksistä. Eivät hyväksy Väyrysen omilla rahoillaan maksamia kampanjalaskuja lainoiksi, joista Väyrynen toivoo saavansa ainakin osan takaisin joskus tulevaisuudessa. Siis kun Väyrynen jälleen pitää tilaisuuksia ja myy mukeja ja kun puolue saa kansanedustajia, joiden kautta saadaan puoluetukea. Suuruusluokka kiistassa koskenee noin 40 000 euroa. Samalla summalla suurinpiirtein Väyrynen on avustanut presidenttihankettaan suoraan omilla rahoillaan ilman toiveita tai vaatimuksia takaisinmaksusta.

On ollut hyvin todennäköistä olettaa, että ainakin Paavo Väyrynen itse ja hänen nimensä vetämänä mahdollisesti myös muita pääsee jo heti seuraavissa eduskuntavaaleissa eduskuntaan. Paavo toisi silloin yksinäänkin puoluetukea 150 000 euroa vuodessa, 600 000 euroa vaalikaudessa. Tuosta summasta Paavo toivoi saavansa ainakin osan kannatusyhdistykselleen takaisin. Väyrysen erottaminen puolueesta merkitsisi sitä, että tuo mahdollinen puoluetuki jäisi varmuudella kansalaispuolueelta saamatta. Asia ei vanhan puoluehallituksen kolmen jäsenen (Sami Kilpeläinen, Piia Kattelus, Tuula Komsi) mielestä ollut kuitenkaan merkittävä, kun erottamisen tielle läksivät.

Kovin vaikuttaa rahakiista tekaistulta, mutta periaatteessa toki on niin, että yhdistyksen hallitus päättää lainoista. Väyrynen kertoo blogissaan informoineensa aikoinaan puheenjohtajaa sähköpostilla menettelystä. Näin hallitus on saanut asiasta tiedon. Jos tuo sähköposti löytyy, niin se saattaa nousta tärkeään rooliin asioita oikeudessa käsiteltäessä. Merkitystä on myös sillä, että vuodenvaihteeseen saakka Väyrynen oli puolueessa ainut, joka oli halunnut itselleen tilinkäyttöoikeuden. Lisäksi vaalithan olivat vasta tammikuussa, joten vasta helmikuussa puolueenkin hallituksella olisi ollut mahdollisuus tehdä yhteenveto projektista. Siinä vaiheessa hallituksen pöytäkirjaan olisi voitu merkitä kyseinen laina nollakorolla ja takaisinmaksuehdot. Tämä merkintä voitaisiin tehdä vielä nytkin.

Tapahtumiin liittyy siis vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Käsirysy kuitenkin vältettiin, kun erotetut eivät pyrkineet lauantai-illan kokoukseen Oulussa.

Rahaliikenne Väyrysellä oli hieman monimutkaista, sillä asialla oli Väyrysen ohella kolme yhdistystä. On Väyrysen pysyväisluontoinen tukiyhdistys, on presidentinvaaleja varten perustettu kansanliikkeen yhdistys ja on Kansalaispuolue. Koska presidentinvaaleja varten perustettu ei saa hankkia jatkossa tuloja, niin siltä ei ollut toiveita saada myöhemminkään lainaa tai sen osaa takaisin. Niinpä Väyrynen halusi, että velalliseksi jäisi Kansalaispuolue, jonka tililtä laskut lopulta maksettiin. Puolueelle lainaamansa rahat Väyrynen pyöräytti vielä ensin oman pysyvän tukitilinsä kautta. Siellä mahdollisesti puolueelta saatavat rahat olisivat seuraavia vaaleja odottamassa.

Päivän uutinen 7.3.18 kertoi, että käräjäoikeus on antanut täytäntöönpanokiellon Väyrysen ja muidenkin puolueesta erottamiselle ja uusien jäsenten hyväksymiselle eli hallituksen aamupäivällä 3.3.2018 tekemille päätöksille. Samalla annettiin täytäntöönpanokielto kl 16.15 alkaneen puoluekokouksen päätöksille. Onko väyrysläisten sitten valitsema hallitus toimintakelpoinen? Tänään 7.3.18 ilmeisesti, mutta huomisestahan ei voi tietää.

 

Sote ja Väyrynen

Palaan vielä Väyrysen ilmoitukseen, että siirtää paluunsa eduskuntaan syksyyn. Tällä hän välttää osallistumasta sote-lakien käsittelyyn, mikäli sitten ei valita Keskustan puheenjohtajaksi.

Väyrynen kritisoi voimakkaasti sote-hanketta, mm. liiallista yksityistämistä, mutta lopulta kuitenkin kannattaa lakipakettia, tai paketteja. Hän uskoo, että lakeja voidaan kevään 2019 vaalien jälkeen muuttaa paremmiksi.

Paavo ei siten halua jäädä historiaan henkilönä, joka kaatoi Maalaisliitto-Keskustan satavuotisen haaveen maakuntaitsehallinnosta. Sipilän hallituksella on niin niukka enemmistö eduskunnassa, että Väyrysen ääni olisi voinut olla ratkaiseva.

Kannatin itsekin aikoinaan maakuntaitsehallintoa, mutta en sellaista, jossa kunnat menettävät merkittävästi omaisuuttaan ja toimivaltaansa. Maakuntahallinnon piti saada kunnallisen piirihallinnon ohella tehtäviä valtion piirihallinnosta ja Helsingistä, ei peruskunnilta. Nyt suunniteltu valtakunnallinen kiinteistöyhtiökin tuntuu todella erikoiselta. Toisaalta terveyskeskusten ja keskussairaaloiden yhteistyötä olisi hyvä joka tapauksessa lisätä. Nyt siinäkin mennään tekniikan kehitystä vastaan, kun kaikki halutaan suurempiin yksikköihin. Eikä yksityistäminen, ”valinnanvapaus”, mielestäni sovi lainkaan suurten ulkomaisten ketjujen vetämänä sote-alalle. Suomi on muodostumassa kaikilta osin siirtomaaksi.

Meillä on ollut yksi maailman tehokkaimpia ja halvimpia terveydenhoitojärjestelmiä. Ikärakenteemme ja harva asutus huomioon ottaen liian halpa itse asiassa. Julkinen puoli tarvitsisi vain pientä viilausta ja lisää resursseja, etenkin henkilökuntaa, mutta ei järjestelmää tarvitsisi romuttaa. Yksityinen terveydenhoitojärjestelmä tiedetään muiden maiden esimerkeistä pitkällä tähtäyksellä kalliiksi. Lisää voittojen käärimistä ulkomaille ihmisten sairauksista ei tarvittaisi.

Sattumoisin myös Paavo Väyrynen on mukana pienimuotoisessa hoivakotibisneksessä Keminmaalla. Sellainen on toisella tasolla, mitä kritisoin.

Väyrynen perusteli paluunsa siirtoa myös henkilökohtaisilla käytännön syillä. Hyväksytään, mutta tietenkin historiallinen sote menee tärkeydessä henkilökohtaisten hankaluuksien edelle. Varmaan myös soten ja maakuntahallinnon ongelmia voidaan lähi vuosina korjata. Suurin kysymys lienee, kuinka isoksi käenpoikaseksi yksityinen bisnes heti alussa päästetään.

 

Mauri Nygård 7.3.2018, täydennetty 15.3.2018

Kansalaispuolueen ja Itsenäisyyspuolueen jäsen

 

 

Nyt onkin mahdollisuus vaihtaa hallitus

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 17 tammi 18 - 0 Comments

 

juha sipila


NYT ONKIN MAHDOLLISUUS VAIHTAA HALLITUS

 

Pääministeri Sipilä lausui jotain sellaista, mikä merkitsee, että hän eroaa tai joutuu eroamaan pääministerin paikalta, jos keskustan ehdokas ei menesty presidentinvaaleissa. Tuo ehdokas nimettiin erittäin paljon etuajassa, jotta kenttäväki ei ehtisi vaatia Paavo Väyrystä ehdokkaaksi, ja nyt Vanhasen roolina on vain haitata Väyrysen vaalimenestystä. Julkitulollaan Sipilä haluaa vedota keskustalaisten johtajauskollisuuteen ja omaan kannatukseensa, jonka ilmeisesti kuvittelee olevan korkealla. Jos keskustalaiset eivät nyt osaa äänestää ”oikein”, niin hän saattaa erota.

Hyvä! Siinäpä mainio mahdollisuus kaikille niille, jotka eivät ole tykänneet nykyisen äärioikeistolaisen hallituksen toimista. Kaikkien kannattaa ottaa tämä huomioon, ja ennen kaikkea niiden, jotka ovat ajatelleet jäädä nukkuvien puolueeseen. Ei kannata nukkua, vaan kannattaa äänestää Väyrystä, Sipilän kauhua.

Pari esimerkkiä Sipilän kaudelta: Sipilän johtaman EU-politiikan ja Niinistön johtaman ulkopolitiikan ansiosta olemme yhä vain mukana Venäjä-pakotteissa. Vientimme kärsii ja maanviljelijöittemme tulot ovat laskeneet 15 prosenttia, mikä heijastuu myös kuntien verotuloihin ja kuntapalveluihin.

Eikä ole Sipilä tai Niinistö irtisanonut Naton kanssa solmittua isäntämaasopimusta vuodelta 2014, antautumissopimusta, mikä nyt esti YK:n ydinkieltosopimuksen allekirjoittamisen. Sen sijaan maahan perustettiin Venäjää vastaan tähdätty Naton ja EU:n yhteinen ”hybridiuhkien tutkimuksen osaamiskeskus”, valtio valtiossa, jonka sisällä voidaan tehdä ihan mitä vaan Suomen lakien tai viranomaisten ulottumattomissa.

Sipilän vetoomus muistuttaa Esko Ahon ultimaatumia Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 1994. Esko uhkasi erota, jos puolue ei hyväksy EU-jäsenyyttä. Nöyrä kokousväki meni silloin halpaan, ja moni on katunut jälkeenpäin. Luulisi keskustalaisten tuosta viisastuneen. Parempi vaihtoehto on olemassa.

 

Mauri Nygård 14.1.2018

toisinajattelija.fi, entinen keskustalainen

Kokkola

 

 

Miten Väyrysestä tuli huvittava

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 17 tammi 18 - 0 Comments

 

 

paavo-vayrynen-1

MITEN VÄYRYSESTÄ TULI HUVITTAVA

 

Kun keräsin kannatuskortteja Paavo Väyryselle, törmäsin väliin vinoon hymyyn. Syytä hymyynsä ihmiset eivät oikein tienneet. Paitsi, että jotkut vetosivat, että sehän on niin vanhakin ja neljättä kertaa ehdokkaana.

Siis kirkas ikärasismikin tuli esille. Hävetti lähteä mukaan ikäkeskusteluun sanomalla, että Sauli on vain kaksi vuotta nuorempi. Meniköhän perille?

Mediastahan ikämielikuva on napattu. Usein kerrotaan, että Paavo on JO neljättä kertaa ehdokkaana. Puolueeton tarkkailija toteaisi, että onpa miehellä vankka kokemus.

Vaan mistä se vino hymy? Luulen, että juuret sille ovat syksyltä 1994.

Isot pojat olivat suunnitelleet, että eduskunta tekisi päätöksen EU-jäsenyydestä hieman ennen Ruotsin kansanäänestystä. Näin taattaisiin jäsenyydelle myönteinen lopputulos myös Ruotsissa.

Suomen neuvoa antavassa kansanäänestyksessä ihmiset uskoivat eduskuntaa ja sen perustuslakivaliokuntaa, puheenjohtajanaan Sauli Niinistö, että ei tässä vielä markasta päätetä. Kannattajat voittivat. Sitten perustuslakivaliokunta edelleen Sauli Niinistön johdolla päätti, että päätös liittymisestä voidaankin tehdä vastoin perustuslakia 2/3 enemmistöllä, ei 5/6 enemmistöllä niin kuin laki sanoi.

Lopullista päätöstä tehtäessä Paavo Väyrynen ja Vesa Laukkanen, vähäisemmässä määrin muutama muukin, nousivat pelinpolitiikkaa vastaan ja päättivät puhumalla siirtää päätöksen Ruotsin kansanäänestyksen jälkeiseen aikaan. Vastaveto tähän oli, että istuntoa jatkettiin ympäri vuorokausien. Kun jarrutuspuheita oli kuultu neljä ja puoli vuorokautta, väsynyt puhemiesneuvosto antoi periksi. Päätöstä siirrettiin.

Valtamedia ilakoi jarrutuskeskustelulla. Väyrysen vitsailtiin lukevan Aku Ankkaa ja kaskuilevan niitä näitä. Ilkivaltaa harjoittavat pellet siellä ovat asialla. Itse puheitten sisällöstä ei kerrottu mitään.

Satuin tuolloin maakunnan asioissa eduskuntatalolle. Kaiuttimista kuului jarruttajien puhe. Olin median antamassa uskossa puheitten sisällöstä, mutta kun heristin korviani, hämmästyin. Sieltähän tuli täyttä asiaa! Piti oikein istahtaa portaille kuuntelemaan. Ainakin Vesa Laukkanen laatikin myöhemmin pienen vihkosen puheistaan.

Että silloin se huvittavan leima on Väyryseen lyöty. Kysymys oli itsenäisyyden kannalta tärkeästä asiasta. Jos Ruotsin tiukka äänestys olisi mennyt toisin päin, niin todennäköisesti Suomikin olisi jäänyt ulkopuolelle. Jarrutuskeskustelu siis onnistui, mutta pääasia hävittiin. Itsenäisyystaistelu jatkuu nyt presidentinvaaleissa.

Mauri Nygård 16.1.18

 

 

 

 

Paavolla on mahiksia

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 18 marras 17 - 0 Comments

 

PAAVOLLA ON MAHIKSIA

Lienee tullut selväksi, että Paavo Väyryselle vaadittavien 20 000 suosittelukortin kerääminen ei tapahdu itsestään ilman muun verkoston tukea. Suomen lain mukaan tällainen määrä äänioikeutettuja tarvitaan, jotta voisi asettua ehdolle presidentinvaaleissa. Sinänsä kannatuksen ilmoittaminen ei sido mihinkään. Ketä tahansa voi äänestää ja ehdokkaiksi on luvallista kannattaa useampaakin henkilöä. Sosiaaliturvatunnustakaan ei kysytä. Oikeusministeriö voi tunnistaa henkilön myös osoitteesta ja syntymäajasta.

 

Paavo Väyryselle on tullut kiire, ja mies uhkailee jo jättävänsä politiikan, mikäli korttimäärää ei saada kasaan. Väyrynen saa syyttää tilanteesta osin itseään. Mitä aktivoitui niin myöhään.

 

Uskoni korttikeräyksen onnistumiseen on kuitenkin kasvanut viime päivinä mm. siitä syystä, että Kansalaispuolueen nettisivuilla on linkki, josta kuka tahansa printin omistaja voi kortteja printata ja palauttaa valmiiksi painettuun osoitteeseen. Postimaksukin on maksettu.

 

http://www.paavopresidentiksi.fi/File/kannattajakortit.pdf?37248

 

Koska nykyisin voi luottaa postinkulun hitauteen, korttien palautus on syytä tehdä mahdollisimman pian. Vahvempia kortteja saa esimerkiksi allekirjoittaneelta.

 

Paavolla on siis mahiksia päästä ehdokkaaksi. Hänellä on myös mahiksia päästä toiselle kierrokselle. Kisa käydään Pekka Haaviston kanssa, jolla taasen ei ole mitään mahiksia mahdollisella toisella kierroksella. Vain samat uskolliset äänestävät.

 

Sauli Niinistöllä on tällä hetkellä kova kannatus, mutta se perustuu ihmisten tietämättömyyteen. Kun ihmiset tajuavat esimerkiksi, että maaanviljelijöiden 15 prosentin tulonmenetys ja siitä seurannut verotulojen alenema kunnille, esimerkkinä Toholampi, on paljolti Sauli Niinistön politiikan tulosta, seurausta Venäjälle asetetuista pakotteista, niin kannatus kyllä laskee.

 

Sauli on äärimmäisen pahasti lännettynyt, rähmällään ison rahan ja asekauppiaiden edessä, ja oli takuumiehenä myös Naton kanssa solmitun isäntämaasopimuksen allekirjoituksessa. Meni kuitenkin kenraalin selän taakse ja antoi tämän käyttää kynää. Antautumissopimus sallii Naton tuoda ydinaseitakin, ja sopimus antaa takeet siitä, että pahassa kriisissä olemme ensin laajan ohjusiskun kohteena – Kokkolan suurteollisuusalue ja satama ovat silloin erityisen vaarallista aluetta – ja jatkossa taistelutannerta.

 

Sauli Niinistö oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kun EU:hun mentiin perustuslakia rikkoen, ja hän oli valtiovarainministeri, kun aiemman kantansa vastaisesti otti valuutaksemme euron ilman eduskunnan päätöstä. Mielestäni laittomasti. JNE. Lue hieman laajempi selvitys Saulin saavutuksista täältä toisinajattelijan kirjoituksista.

 

Mauri Nygård

Kokkola

 

-Lyhennelty versio tarjottu julkaistavaksi paperilehdelle

 

Saulin ansioita

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 18 marras 17 - 0 Comments

-Vapaa julkaistavaksi 10.11.17 kl 11.45-

 

Onko Saulille vaihtoehtoa

Presidentinvaalitilaisuus Kaustisella 10.11.2017

 

Sauli Niinistön ansioita

 

  1. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Niinistö kannatti Suomen perustuslain ohittamista EU:n jäseneksi liityttäessä. Neuvoa antava kansanäänestys – tosin vain Etelä-Suomi – neuvoi kansanedustajia liittymään Unioniin. Liittyminen vuoden 1995 alusta olisi kuitenkin vaatinut asian kiireelliseksi julistamista eli 5/6 enemmistöä. Sellaista tukea liittymisellä ei ollut, jolloin perustuslaki ohitettiin perustuslakivaliokunnan ja sen puheenjohtajan tuella.

 

  1. Niinistön johtama perustuslakivaliokunta antoi vuonna 1994 lausunnon, että liityttäessä ei vielä päätetä markasta luopumisesta. Tästä tuli myös eduskunnan päätös. Seuraavana vuonna Niinistö oli Paavo Lipposen hallituksen oikeusministeri ja sitten valtiovarainministeri, jolloin Niinistö selitti, että markasta päätettiinkin jo vuonna 1994, ja niin euro otettiin maan valuutaksi 1999 ilman erillistä lakia. Perustuslakimme vastaisesti. Pitkän aikaa tuonkin jälkeen perustuslaissa luki, että valuuttamme on markka.

 

  1. Niinistö oli valtiovarainministerinä ja hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä hyväksymässä 8.12.1999 lamavelkojen (76 000 saatavaa, 57 000 vastuussa olevaa) myymisen norjalaiselle perintätoimistolle 600 miljoonalla markalla eli 5 prosentilla velkojen arvosta. Niinistö nimenomaan oli sitä mieltä, että yrittäjille velkoja ei voitu antaa osittainkaan anteeksi. Perintätoimisto sitten peri velkoja itselleen täysimääräisesti korkojen kera, kunnes loput velat annettiin paljon myöhemmin anteeksi.

 

  1. Halusi Björn Wahlroosin Sampo-Leonia pankin johtajaksi ja ostatti siinä yhteydessä Mandatum pankin pörssiarvoonsa nähden 52 prosentin ylihintaan vuonna 2000. Wahlroos oli Mandatumin pääosakas ja ostohinta oli 2,5 mrd mk. Näin Björnistä tuli yksi Suomen rikkaimmista miehistä.

 

  1. Kannatti 2000-luvulla EU:n syventämistä eli perustuslakia, jolloin esimerkiksi EU:sta tuli juridisesti toimikelpoinen yhteisö, joka voi vaikka tehdä sopimuksia puolestamme.

 

  1. Kertoi puheessaan tammikuussa 2014, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 58 prosenttia. Media toisteli tätä hirveää sosialismia vuoden verran. Todellinen osuus olisi ollut 20 prosentin luokkaa. Liioittelukerroin kolme.

 

  1. Oli hyväksymässä isäntämaasopimusta Naton kanssa ja läsnä allekirjoitustilaisuudessa 4.9.2014 Walesissa. Sopimus tehtiin eduskuntaa kuulematta ja vastoin perustuslakiamme (käsitykseni mukaan). Kyseessä on antautumissopimus. Nato voi tuoda maahamme atomiaseitakin ja se voi tulla maahamme myös pelkästään omalla ilmoituksellaan, vaikka kyseessä olisi sotatila. Sopimus varmistaa, että Suomi on taistelutantereena ja ennakoivan ohjusiskun kohteena, mikäli Natomaiden ja Venäjän kiista etenee riittävän pahaksi. Suomi ilmoittautui vihollismaaksi Venäjälle. Isäntämaasopimus on esteenä sille, että Suomi ei nyt voi hyväksyä YK:n ydinasekieltosopimusta.

 

  1. Oli hyväksymässä USA:n painostaessa EU:n määräämät pakotteet Venäjälle, vaikka Unionin lainsäädäntö ei olisi siihen Suomea pakottanut. Suomi on myös uusinut pakotteiden jatkot, vaikka olisi ollut tilaisuus hypätä joukosta pois. Pakotteet haittaavat etenkin maataloustuotteiden kauppaa ja ovat osaltaan johtaneet hintojen halpuuttamiseen, mikä on pois maanviljelijöiltä ja maaseutukuntien verotuloistakin.

 

  1. Suomi on lähtenyt mukaan ulkomaisiin sotaseikkailuihin myös Naton alaisissa joukoissa, eli Suomi on kaivanut verta nenästään, ja verta on jo Suomessakin nähty. Näitä asioita Niinistö on johtanut presidenttinä ollessaan. Hänellä olisi ollut myös vaikutusvaltaa ehkäistä 30 000 maahanmuuttajan vastaanoton syksyllä 2015, vaikkakaan EU:n sisäiset asiat eivät varsinaisesti kuulu presidentille.

 

  1. Niinistö on kannattanut vapaakauppa- ja kumppanuussopimusten hyväksymistä Kanadan ja USA:n kanssa (CETA ja TTIP). Sopimukset vievät päätösvaltaa kansainvälisille suuryrityksille ja kansainväliselle välimiesoikeudelle.

 

  1. Niinistön avustuksella Suomeen perustettiin EU- ja Nato-maiden hybridiuhkien tutkimuskeskus. Laki keskuksesta tuli voimaan 1.7.2017. Keskus on täysin kaiken lainkäytön ulkopuolella ja sen toimitilat Suomen viranomaisilta kiellettyä aluetta. Keskusta voidaan käyttää vapaasti myös vakoilu ja kidutustarkoituksiin, jos halutaan. Jopa murhiin.

 

  1. JNE. Kaiken kaikkiaan Suomi on hylännyt puolueettomuuden, Paasikiven-Kekkosen linjan ulkopolitiikassa ja samalla luovuttanut päätösvaltaansa maan rajojen ulkopuolelle siinä määrin, että Suomea ei enää voi kutsua itsenäiseksi maaksi, ja Sauli Niinistö on ollut tämän kehityksen takuumiehenä. Niinistö myös tosiasiassa kannattaa Nato-jäsenyyttä, kun ajaa sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä EU:ssa ja EU:sta sotilasliittoa.

 

Mauri Nygård

Korjattu 20.1.18 ensimmäisestä kohdasta alue, mikä suositti EU-jäsenyyttä, ja muualle tehty vähäisiä tarkennuksia.-Vapaa julkaistavaksi 10.11.17 kl 11.45-

 

 

Mustaa valkoisella

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 17 marras 17 - 0 Comments

Mustaa valkoisella

Keskiviikon 4.10.17 KP-lehdessä kerrottiin, että Pyhäjärvi hyväksyy sote-palvelujen säästöt. Ja nyt minä opetan: lukekaa hyvät ihmiset tuo lista palvelujen heikennyksistä, jotta tajuaisitte, mihin verotuksen vähentäminen hyvätuloisilta on johtanut! Kyykyttäminen on hoidettu kunnille maksettavien valtionosuuksien vähentelyn kautta. Ja Sinä itse olet siihen syyllinen, jos olet äänestellyt eduskuntapuolueita tai ollut nukkuvia.

Samassa lehdessä kerrottiin, että sudet ovat raadelleet koiria. Ja minä opetan Helsingin yliopiston eläintieteen cl-arvosanan mahtavalla mandaatilla, että susi ei tarvitse Suomea eikä Suomi susia. Reviiriä riittää Vladivostokiin saakka, ja Amerikan sudet päälle. Ja juuri Sinä olet ongelmaan syyllinen, jos olet äänestänyt EU-jäsenyyttä kannattavia puolueita, eli eduskuntapuolueita, tai ollut kokonaan äänestämättä. Sudet kun ovat EU:n erityisessä suojeluksessa.

Lehden mukaan nyt ryhdytään neuvottelemaan sairaaloiden työnjaosta. Siis nyt vasta! Neuvottelut olisi pitänyt aloittaa 25 vuotta sitten, jolloin Kokkolan johto tyrmäsi kaksoismaakunnan Kalajokilaakson kanssa, ja jolloin pääsin yhteistyön puolustamisesta ajojahdin kohteeksi. Kas kun oltiin valloittamassa Pietarsaarta yhteiseksi Kokkosaaren kaupungiksi. Ja minä opetan, että käytännön yhteistyö sujuu siihen suuntaan paremmin, jos hallintorajojen annetaan olla paikallaan. Kaksoisjäsenyydet ovat erikseen.

Lehdessä kerrottiin myös, että Kalajoki kaipasi yhteistyötä, että Bjarne Kallis on pääministeri Sipilän veljen Joukon vetämän kuljetusfirman hallituksen jäsen, ja että kuljetussotkujen vuoksi Pekka Nurmi vaatii sopimuksen purkamista tuon firman kanssa. Firman valinta Kokkolaan tehtiin sähköpostikilpailutuksen kautta.

Maan hallitus tukee lisäbudjetissa MTV 3:n uutisia, mikä on Juha Sipilän veljen Jounin työnantaja.

Poliittisen muistin ulkopuolella lienee, että Juha Sipilän lähisukulaiset omistavat osakkeita firmassa, jolle Juha lainasi merkittävän summan rahaa, ja firma sai mainiot valtiontuet. Firman edustaja oli sitten Juha Sipilän mukana Kauko-Idässä. Toivotan Chempolikselle onnea ja menestystä!

Juha Sipilän lähisukulaisten firma sai hyvän tilauksen Terrafamelta, jolle maan hallitus myönsi samoihin aikoihin lisäpääomia.

Presidentin nimittämä oikeuskansleri ja eduskunnan nimittämä oikeusasiamies eivät ole havainneet jääviysongelmia Sipilän toimissa.

Ja Kokkolan kaupunki sulkee pienkouluja, joille sen sijaan pitäisi saada korvamerkitty koulukohtainen valtiontuki.

Mauri Nygård

toisinajattelija

-Julkaistu Kokkola-lehdessä ja Keskipohjanmaassa

Kääntäjä vastaa isäntämaatuesta Niinistölle

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 17 marras 17 - 0 Comments

 

Kääntäjä vastaa isäntämaatuesta Niinistölle

 

Puolustusministeri Jussi Niinistö kirjoitti 4.9.17 Suomen antamasta tuesta Natolle eli isäntämaatuesta ja MOU-sopimuksesta.

 

Toisin kuin Niinistö esittää, kyseessä on kansainvälisoikeudellisesti Suomea sitova sopimus Wienin konvention 1980 mukaan. Irtisanomisaika puoli vuotta.

 

Olen lukenut sopimuksen useammin kuin Niinistö, sillä tein aloitteen sopimuksen kääntämisestä ja toimin käännöksen viimeistelijänä. Suomen hallitus salasi ja laati sopimuksen vain englanniksi, mikä oli myös Naton oman doktriinin vastaista.

 

Sopimus rikkoo lakejamme, joten se olisi pitänyt käsitellä eduskunnassa. Kansanedustajien pitäisikin viedä asia valtakunnanoikeuteen. Perustuslakituomioistuintahan meillä ei ole. Elämme pehmeässä fasismissa.

 

Niinistö hokee Naton apua Suomelle. Kuitenkaan siitä sopimuksessa ei ole sanaakaan. Sen sijaan sopimus sallii Naton tulla maahamme myös pelkästään omalla ilmoituksellaan. Toimitin pamfletin "Näin Suomea viedään", ja siellä asia selvitetään tarkemmin. Maahantulosta löytyy pykälä MOU:ssa hyväksytystä doktriinista TA (Technical Arrangements).

 

Maahantuloa testattiin keväällä 2016, kun USA kutsui itsensä lentoharjoituksiin Rissalaan. Hieman vaan media ihmetteli, ja ilmeisesti myös maan ylin johto.

 

Niinistö venkoilee, että sopimus ei velvoita Suomea uusien tukikohtien rakentamiseen. Eipä niin, mutta velvoittaa antamaan kaiken olemassaolevan Naton käyttöön ja velvoittaa antamaan alueita, joilla Nato saisi touhuta mielensä mukaan.

 

Tavanmukaisesti Niinistö vääristelee kertoilemalla, miten kauan sopimusta on muka valmisteltu ja hyväksytty, ja eduskuntakin ollut tietoinen hankkeesta. Ei pidä paikkaansa. Kansliapäällikkö Risto Volanen on kertonut, että hänen aikanaan 2003-2010 asia ei ollut esillä hallituksessa. Yhdessä puolustusministeriön muistiossa eduskunnan puolustusvaliokunnalle vuonna 2010 on annettu lyhyt ennakkotieto, että yleisen sopimuksen mahdollisuutta selvitellään, jolloin harjoituskohtaiset sopimukset korvaantuisivat sillä. Tähän oikeuskanslerikin on mielestäni häpeällisessä päätöksessään kanteluista vedonnut, vaikka muistiossa mainittiin vain harjoitukset, eikä sopimusta tuotu koskaan eduskuntaan. Allekirjoitettu sopimus sallii Naton käyttää maa-, vesi- ja ilmatilaamme myös sodan ja konfliktin aikana.

 

Niinistö kieltää astinlautana olemisen, mutta juuri siitä on kysymys. Samalla idän suuntaan uhkailemisesta. MOU:n mukaan Suomi "tulee tukemaan täysin voimin" …"Nato komennon alaisina Suomen tasavallan maaperällä tai sen kautta…"

 

Perustuslakia rikotaan siinä, että vieraat sotajoukot eivät ole Suomen komennossa. Eivät harjoituksissakaan. Sopimus sallii myös atomiaseitten tuonnin. Palkkasotilaitakin voi tulla, kunhan Naton neuvosto vain päättää. Pariisin rauhansopimustakin rikottaneen.

 

MOU antaa takeet, että pääsemme konfliktissa sota-alueeksi ja ennakoivan ohjusiskun kohteeksi. Nato ei tuo turvaa. Se on vain sotaelinkeinon menekinedistämisorganisaatio, joka tarvitsee vihollisia.

 

Tässä tilanteessa valtaeliittimme käyttäytyy todella vastuuttomasti. Keijo Korhosen sanoin: "Suomalaisia pelotellaan koko median voimin sotahysteriaan. Venäjä ja sen johto on jatkuvan nalkutuksen ja haukkumisen kohteena. Ei ihme, jos venäläiset kokevat suomalaisten sylkevän heitä syyttä suotta silmille."

 

Mauri Nygård

Kokkola

Kirjoittaja on filosofian lisensiaatti, toinen sopimustekstin kääntäjistä ja pamfletin toimittaja

 

-Julkaistu Iltalehdessä

Esittäisikö joku eroa isäntämaasopimuksesta?

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 14 touko 17 - 0 Comments

Esittäisikö joku eroa isäntämaasopimuksesta?


 

Iltalehden (Ainola 6.5.17) esittämät tekstit todistavat erilaisista näkemyksistä eduskunnan ja presidentin välillä. Presidentti on Nato-miehiä ja eduskunta haluaisi jarrutella.

Naton kannalta olemme isäntämaasopimuksen jälkeen kuin jäsen ilman jäsenmaksua ja myös Venäjän kannalta kuin jäsen. Koko Itämeri Kaliningradin aluetta ja Suomenlahden pohjukkaa lukuun ottamatta on nyt Naton sisämerta. Pietarin puolustus ottaa tämän huomioon. Suurvaltojen välisessä konfliktissa olemme ensin ohjusiskun kohteena ja sitten taistelutannerta. Naton täysjäsenyy ei toisi tilanteeseen ainakaan parannusta.

Julkisuudessa isäntämaasopimus halutaan mainita vain sivulauseen sivulauseessa. Esillä pidetään EU:n turvatakuita, joille muualla ei painoa anneta. Tulevat historioitsijat tulevat toteamaan isäntämaasopimuksen häpeätahraksi historiassamme.

Ruotsissa isäntämaasopimus vietiin valtiopäiville, mutta Suomessa presidentti hallituksen kanssa sivuutti eduskunnan. Niinpä sopimuksesta voidaan erota eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Voidaan erota hallituksen päätökselläkin. Irtisanomisaika on puoli vuotta.

Kannattaako joku Perussuomalaisten johtoon pyrkivistä irtisanomista? Mediahan pitää esillä vain kahta Natoon menijää? Tai tuleeko vielä mustia hevosia?

Samoin, löytyykö presidentinvaaleihin ehdokasta, joka haluaa irti tiiviistä Nato-kytkennästä?

Kirjassa ”Näin Suomea viedään” löysin tusinan verran syitä, miksi isäntämaasopimus pitäisi tarkastella perustuslakikysymyksenä. Presidentin nimittämä oikeuskansleri oli vuonna 2014 toista mieltä.

Elämme tilanteessa, että isäntämaasopimus on ristiriidassa esimerkiksi Venäjä-sopimuksen kanssa, sopimus sallii Naton tulla maahamme myös pelkästään omalla ilmoituksellaan ja myös sotiakseen toista maata vastaan. Joukkojen komentaja olisi vastoin lakiamme Natolta. Mukana voisi olla atomiaseitakin.


 

Mauri Nygård

Näin Suomea viedään kirjan toimittaja ja toinen isäntämaasopimuksen suomentajista

-Kirjoitusta tarjottu ensin Iltalehdelle / Olli Ainola (ei julkaista) ja sitten Helsingin Sanomille-

Laiskat työttömät

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 touko 17 - 0 Comments

APU blogi

 

Työttömyyden orjat

30.4.2017 by Saku Timonen

 

Vapun kunniaksi Iltalehti päätti ruveta ruoskimaan kaikkein köyhimpiä eli sosiaaliturvan varassa eläviä työttömiä. Nämä elämäntapalaiskottelijat eivät halua mennä töihin, koska yhteiskunta kustantaa kaiken, niin asunnon, asumistuen kuin toimeentulonkin. Kirjoittaja Mika Koskinen näkee jopa leipäjonot laiskotteluun kannustavana tekijänä, koska tarjonta luo kysyntää.

Katsotaan nyt lopultakin ne maaliskuun työttömyysluvut ja avoimet työpaikat. Katsotaan myös se, missä nämä laiskat työttömät ovat.

Työnhakijoita oli siis maaliskuussa yli 636 000, ja heistä kokonaan työttömiä 317 000 eli 12,1 % työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä, niitä sohvalla lojuvia ja ämpäreiden tavalla etuuksia ja leipää jonottavia oli 112 000. Työllistettynä eli palkkatuella oli palkattu 22 500 henkilöä. Palkattomassa työkokeilussa oli 12 600 henkilöä ja työvoimakoulutuksessa 21 300. He ovat siis kursseilla opettelemassa sanomaan käsipäivää.

Muissa palveluissa oli 67 400 henkilöä. Luku pitää sisällään kuntouttavassa työtoiminnassa, vuorotteluvapaasijaisena ja omaehtoisessa opiskelussa olevat. Koska vuorotteluvapaasijaisia on vähän ja työttömyystuella opiskelemaan pääsy on lottovoittoon verrattava harvinaisuus, niin suurin osa tästä joukosta tekee palkatonta työtä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Ja sitten ne avoimet työpaikat. Niitä oli maaliskuun aikana 56 400. Niitä ei ollut eikä tule olemaan sataa tuhatta, eikä myöskään työvoimapalvelujen sivulla oleva jatkuvasti vaihtuva määrä kerro muuta kuin senhetkisen tilanteen.

Siis 56 400 työpaikkaa, johon Mika Koskinen haluaisi ruoskia kaikki työttömät. Kun työnhakijoiden määrästä vähennetään toimenpiteiden kohteina jo olevat, niin äkkiä laskien niihin pitäisi mahtua puolisen miljoonaa henkilöä. He ovat niitä Mika Koskisen laiskoja ja haluttomia, ämpäreiden tavoin leipää jonottavia kelvottomia.

Nämä suurisuiset köyhien ruoskijat osaavat olla ilkeitä, mutta eivät koskaan osaa kertoa sitä, miten kaikki työttömät sullotaan vähiin työpaikkoihin. Heillä on vain vankka usko siihen, että kun kaikki etuudet otetaan pois, niin kyllä työhaluja ja työpaikkoja löytyy.

 

-Kirjoitus on ote Saku Timosen APU blogista. Alkuperäisessä oli myös tilastotaulukko.

Vieläkö Trumputin elää?

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 26 huhti 17 - 0 Comments

 

 

Vieläkö Trumputin elää?

 

Obaman ja Clintonin johtama USA oli jatkuvasti kiristämässä pakotteita Venäjää vastaan. Suomikin oli mukana taloussodassa, ja on edelleenkin. Syksyllä 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus antoi Natolle mahdollisuuden tulla maahamme milloin halusi ja mihin tehtävään tahansa, kuten olin toimittamassani kirjassa todennut. Ennustus tuli todistetuksi vuonna 2016, kun USA kutsui itsensä harjoittelemaan. Media ihmetteli, mutta tehty sopimus jäi kovin vähälle huomiolle. Näytti lisäksi siltä, että suomalaisia valmisteltiin propagandalla ihan oikeaan sotaan.

 

Baltian maihin päätettiin lähettää pysyviä Nato-joukkoja, ja natottaminen Suomessa ja Ruotsissa jatkui kiivaana.

 

Kehityksen suunta näytti pahalta, mikäli Clinton olisi valittu USA:n presidentiksi. Sotahaukat ja sotaelinkeino näyttivät saavan sotansa, ja Suomi olisi taistelutannerta.

 

Donald Trumpilla ja avustajillaan sen sijaan näytti olevan myötämieltä Venäjää kohtaan. Suomen pelastamiseksi hävitykseltä Trumpin valinta vaikutti turvallisemmalta. Kirjoitin lehtikirjoituksen – mikä julkaistiinkin 22.10.2016 – otsikolla Kunpa Trump voittaisi. Samaan suuntaan pohti myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen Kokkolassa 27.11.2016.

 

Trump voitti, ja alkoi hirmuinen mustamaalaaminen. Suhteet Venäjälle koettiin arveluttaviksi ja väitettiinpä Venäjän sotkeutuneen vaaleihinkin. Trump joutui ahtaalle ja tutkinnan alaiseksi. Koin, että sotahaukat ja sotateollisuus ja niitä myötäilevä media olivat pettyneitä.

 

SittenTrump näytti tekevän U-käännöksen. Erotti avustajiaan ja ryhtyi pommittamaan Venäjän suojeluksessa olevan Syyrian hallituksen joukkoja. Syyksi sanottiin kaasuhyökkäys. USA ampui 69 ohjusta, ja lentokoneita tuhoutui; ihmisiäkin kuoli.

 

Venäjä-suhteiden kerrotaan olevan nyt kylmimmillään pitkiin aikoihin. Media on ällikällä lyöty, ja taitavat tutkinnat liian läheisestä kanssakäymisestä Venäjän kanssa hautautua.

 

Paranoidi kun olen, niin aloin elätellä toivoa salaliitosta. Että siinäkö ne kaverukset Trump ja Putin nyt pelaavat yhteen, jotta liialliset syytökset Venäjä-suhteista jäisivät? Kun videobloggaaja Jordan Sather oli tullut samoihin toiveisiin, niin kehtaan tuon nyt maailmalle julki tuoda. Toivon Trumputinin elävän. Varmuuttahan siitä ei ole.

 

Ei sinne lentotukikohtaan lentänytkään kuin 23 ohjusta. Loput 36 lensivät ilmeisesti Venäjän ja USA:n tämän hetkisen yhteisen vihollisen Isisin puolelle, ja kaiken lisäksi hyökkäyksestä oli ilmoitettu etukäteen Venäjän johdolle.

 

Mauri Nygård

Kokkola

 

Julkaistu Keskipohjanmaassa 230417

Paavo Väyrysen puhe Kokkolassa 271116 on You Tubessa