Esittäisikö joku eroa isäntämaasopimuksesta?

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 14 touko 17 - 0 Comments

Esittäisikö joku eroa isäntämaasopimuksesta?


 

Iltalehden (Ainola 6.5.17) esittämät tekstit todistavat erilaisista näkemyksistä eduskunnan ja presidentin välillä. Presidentti on Nato-miehiä ja eduskunta haluaisi jarrutella.

Naton kannalta olemme isäntämaasopimuksen jälkeen kuin jäsen ilman jäsenmaksua ja myös Venäjän kannalta kuin jäsen. Koko Itämeri Kaliningradin aluetta ja Suomenlahden pohjukkaa lukuun ottamatta on nyt Naton sisämerta. Pietarin puolustus ottaa tämän huomioon. Suurvaltojen välisessä konfliktissa olemme ensin ohjusiskun kohteena ja sitten taistelutannerta. Naton täysjäsenyy ei toisi tilanteeseen ainakaan parannusta.

Julkisuudessa isäntämaasopimus halutaan mainita vain sivulauseen sivulauseessa. Esillä pidetään EU:n turvatakuita, joille muualla ei painoa anneta. Tulevat historioitsijat tulevat toteamaan isäntämaasopimuksen häpeätahraksi historiassamme.

Ruotsissa isäntämaasopimus vietiin valtiopäiville, mutta Suomessa presidentti hallituksen kanssa sivuutti eduskunnan. Niinpä sopimuksesta voidaan erota eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Voidaan erota hallituksen päätökselläkin. Irtisanomisaika on puoli vuotta.

Kannattaako joku Perussuomalaisten johtoon pyrkivistä irtisanomista? Mediahan pitää esillä vain kahta Natoon menijää? Tai tuleeko vielä mustia hevosia?

Samoin, löytyykö presidentinvaaleihin ehdokasta, joka haluaa irti tiiviistä Nato-kytkennästä?

Kirjassa ”Näin Suomea viedään” löysin tusinan verran syitä, miksi isäntämaasopimus pitäisi tarkastella perustuslakikysymyksenä. Presidentin nimittämä oikeuskansleri oli vuonna 2014 toista mieltä.

Elämme tilanteessa, että isäntämaasopimus on ristiriidassa esimerkiksi Venäjä-sopimuksen kanssa, sopimus sallii Naton tulla maahamme myös pelkästään omalla ilmoituksellaan ja myös sotiakseen toista maata vastaan. Joukkojen komentaja olisi vastoin lakiamme Natolta. Mukana voisi olla atomiaseitakin.


 

Mauri Nygård

Näin Suomea viedään kirjan toimittaja ja toinen isäntämaasopimuksen suomentajista

-Kirjoitusta tarjottu ensin Iltalehdelle / Olli Ainola (ei julkaista) ja sitten Helsingin Sanomille-

Laiskat työttömät

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 touko 17 - 0 Comments

APU blogi

 

Työttömyyden orjat

30.4.2017 by Saku Timonen

 

Vapun kunniaksi Iltalehti päätti ruveta ruoskimaan kaikkein köyhimpiä eli sosiaaliturvan varassa eläviä työttömiä. Nämä elämäntapalaiskottelijat eivät halua mennä töihin, koska yhteiskunta kustantaa kaiken, niin asunnon, asumistuen kuin toimeentulonkin. Kirjoittaja Mika Koskinen näkee jopa leipäjonot laiskotteluun kannustavana tekijänä, koska tarjonta luo kysyntää.

Katsotaan nyt lopultakin ne maaliskuun työttömyysluvut ja avoimet työpaikat. Katsotaan myös se, missä nämä laiskat työttömät ovat.

Työnhakijoita oli siis maaliskuussa yli 636 000, ja heistä kokonaan työttömiä 317 000 eli 12,1 % työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä, niitä sohvalla lojuvia ja ämpäreiden tavalla etuuksia ja leipää jonottavia oli 112 000. Työllistettynä eli palkkatuella oli palkattu 22 500 henkilöä. Palkattomassa työkokeilussa oli 12 600 henkilöä ja työvoimakoulutuksessa 21 300. He ovat siis kursseilla opettelemassa sanomaan käsipäivää.

Muissa palveluissa oli 67 400 henkilöä. Luku pitää sisällään kuntouttavassa työtoiminnassa, vuorotteluvapaasijaisena ja omaehtoisessa opiskelussa olevat. Koska vuorotteluvapaasijaisia on vähän ja työttömyystuella opiskelemaan pääsy on lottovoittoon verrattava harvinaisuus, niin suurin osa tästä joukosta tekee palkatonta työtä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Ja sitten ne avoimet työpaikat. Niitä oli maaliskuun aikana 56 400. Niitä ei ollut eikä tule olemaan sataa tuhatta, eikä myöskään työvoimapalvelujen sivulla oleva jatkuvasti vaihtuva määrä kerro muuta kuin senhetkisen tilanteen.

Siis 56 400 työpaikkaa, johon Mika Koskinen haluaisi ruoskia kaikki työttömät. Kun työnhakijoiden määrästä vähennetään toimenpiteiden kohteina jo olevat, niin äkkiä laskien niihin pitäisi mahtua puolisen miljoonaa henkilöä. He ovat niitä Mika Koskisen laiskoja ja haluttomia, ämpäreiden tavoin leipää jonottavia kelvottomia.

Nämä suurisuiset köyhien ruoskijat osaavat olla ilkeitä, mutta eivät koskaan osaa kertoa sitä, miten kaikki työttömät sullotaan vähiin työpaikkoihin. Heillä on vain vankka usko siihen, että kun kaikki etuudet otetaan pois, niin kyllä työhaluja ja työpaikkoja löytyy.

 

-Kirjoitus on ote Saku Timosen APU blogista. Alkuperäisessä oli myös tilastotaulukko.

Vieläkö Trumputin elää?

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 26 huhti 17 - 0 Comments

 

 

Vieläkö Trumputin elää?

 

Obaman ja Clintonin johtama USA oli jatkuvasti kiristämässä pakotteita Venäjää vastaan. Suomikin oli mukana taloussodassa, ja on edelleenkin. Syksyllä 2014 allekirjoitettu isäntämaasopimus antoi Natolle mahdollisuuden tulla maahamme milloin halusi ja mihin tehtävään tahansa, kuten olin toimittamassani kirjassa todennut. Ennustus tuli todistetuksi vuonna 2016, kun USA kutsui itsensä harjoittelemaan. Media ihmetteli, mutta tehty sopimus jäi kovin vähälle huomiolle. Näytti lisäksi siltä, että suomalaisia valmisteltiin propagandalla ihan oikeaan sotaan.

 

Baltian maihin päätettiin lähettää pysyviä Nato-joukkoja, ja natottaminen Suomessa ja Ruotsissa jatkui kiivaana.

 

Kehityksen suunta näytti pahalta, mikäli Clinton olisi valittu USA:n presidentiksi. Sotahaukat ja sotaelinkeino näyttivät saavan sotansa, ja Suomi olisi taistelutannerta.

 

Donald Trumpilla ja avustajillaan sen sijaan näytti olevan myötämieltä Venäjää kohtaan. Suomen pelastamiseksi hävitykseltä Trumpin valinta vaikutti turvallisemmalta. Kirjoitin lehtikirjoituksen – mikä julkaistiinkin 22.10.2016 – otsikolla Kunpa Trump voittaisi. Samaan suuntaan pohti myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen Kokkolassa 27.11.2016.

 

Trump voitti, ja alkoi hirmuinen mustamaalaaminen. Suhteet Venäjälle koettiin arveluttaviksi ja väitettiinpä Venäjän sotkeutuneen vaaleihinkin. Trump joutui ahtaalle ja tutkinnan alaiseksi. Koin, että sotahaukat ja sotateollisuus ja niitä myötäilevä media olivat pettyneitä.

 

SittenTrump näytti tekevän U-käännöksen. Erotti avustajiaan ja ryhtyi pommittamaan Venäjän suojeluksessa olevan Syyrian hallituksen joukkoja. Syyksi sanottiin kaasuhyökkäys. USA ampui 69 ohjusta, ja lentokoneita tuhoutui; ihmisiäkin kuoli.

 

Venäjä-suhteiden kerrotaan olevan nyt kylmimmillään pitkiin aikoihin. Media on ällikällä lyöty, ja taitavat tutkinnat liian läheisestä kanssakäymisestä Venäjän kanssa hautautua.

 

Paranoidi kun olen, niin aloin elätellä toivoa salaliitosta. Että siinäkö ne kaverukset Trump ja Putin nyt pelaavat yhteen, jotta liialliset syytökset Venäjä-suhteista jäisivät? Kun videobloggaaja Jordan Sather oli tullut samoihin toiveisiin, niin kehtaan tuon nyt maailmalle julki tuoda. Toivon Trumputinin elävän. Varmuuttahan siitä ei ole.

 

Ei sinne lentotukikohtaan lentänytkään kuin 23 ohjusta. Loput 36 lensivät ilmeisesti Venäjän ja USA:n tämän hetkisen yhteisen vihollisen Isisin puolelle, ja kaiken lisäksi hyökkäyksestä oli ilmoitettu etukäteen Venäjän johdolle.

 

Mauri Nygård

Kokkola

 

Julkaistu Keskipohjanmaassa 230417

Paavo Väyrysen puhe Kokkolassa 271116 on You Tubessa

Hallitus ansaitsee kiitoksen

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 20 huhti 17 - 0 Comments

 

Hallitus ansaitsee kiitoksen

 

Suomenmaa 180417

 

 

Suomenmaassa iloittiin alkuvuoden hyvistä taloustiedoista, ja hallitusta kiitettiin heti otsikossa. Vakuudeksi oli otettu myös politiikantutkijan mielipide, jolloin uskottavuutta saatiin mainitsemalla sana tutkija otsikossa. Lukijoiden kommenteissa sitten jo ylistettiin pääministeri Sipilää estoitta, mikä sai toisinajattelijan reagoimaan lehden keskustelussa.

 

 

Mauri Nygard ·

Voi pyhä yksinkertaisuus, sanoisin aikaisemmista kommenteista, joita tässä näkyy. Talous nousee Sipilän tai aikaisempien hallitusten toimista huolimatta.

 

Tärkein taustasyy nousuun on euron arvon lasku ja lisäksi vaikuttavat kotitalouksien lainanotto eli velkaantuminen sekä metsäteollisuuden investoinnit ja Venäjän elpyminen öljyn hinnan korotuksen johdosta.

 

Venäjä-pakotteet maaataloustuotteille, joista Sipilänkään hallitus ei ole halunnut irtisanoutua, vaikka se olisi ihan tämän orjaSuomen oma asia, painavat tuotantoa edelleen alas ja vaikuttavat kuntien verotuloihinkin. Euron halpeneminen helpottaa myös ns. kotimarkkinatuotantoa sekä vientiä euromaihin. Nousua muissa euromaissakin on jo nähty aiemmin, joten kyllähän se Suomeenkin lopulta vaikuttaa. Oljyn hinnan nousu nostaa ruplan arvoa, ja se näkyy mm. matkailussa ja vähittäiskaupassa itärajalla ja Helsingissä.

 

Kiky-sopimus ja muu kurjistaminen ovat heikentämässä kysyntää ja kasvua. Samoin julkisen kulutuksen pitäminen alhaalla, kun veroastetta ei nosteta, vaikka olisi ollut lama ja tarvis.

 

Hyvätuloisten verotuksen vähentäminen eri tavoin Sipilänkin aikana on ollut mieletöntä politiikkaa. Ne rahat ovat poissa köyhän asiasta ja makaavat suurelta osin kaukomaiden tileillä. Lisäksi valtio on jatkanut yhteisen omaisuutemme puolilahjoittelua ulkomaille kuten Rautaruukki. Lypsäviä lehmiä on annettu pois. Huippuna tietenkin nyt sairastuneen Mauri Pekkarisen kaudella tehty Kemiran ja Soklin lahjoitus. Hän myös vastaa ylirunsaista tuulituista, joista oman tyttärensä perhekin on päässyt nauttimaan. Tuulituetkin menevät paljolti ulkomaille kuten monen tänne uussiirtomaahan päästetyn kansainvälisen yrityksen voitot. Nämä kaikki ovat olleet hidastamassa talouden nousua.

 

Sinänsä, kun Suomessa ulkomaankaupan osuus on suuri, niin nousut ja laskut ovat perinteisesti olleet jyrkkiä, joten kolmen prosentin nousu ei mikään ihme olisi, mikäli hallitus sen sallisi.

 

 

Mauri Nygard ·

Sipilän suurin synti talousmielessäkin tietenkin on, että ei ole erottu eurosta eikä EU:sta. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen euroaloitetta ei edes päästetty suuren salin keskusteluun. Nato-yhteistyöhön sen sijaan on varoja riittänyt ja on ryhdytty vihollisiksi itänaapurille, jolloin tietenkin pitää hankkia lisää aseita USA:sta. Pienet osastot suomalaisia on sotahommissa tai tukihommissa monissa maissa ulkomailla, kaivamassa verta nenästämme. Terrorin uhan näin kasvaessa joudumme koko ajan vastainvestointeihin.

 

Huippu oli myös USA:n sodillaan tänne ajamien pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien vastaanottaminen syksyllä 2015. Ei halpaa! Alkuunsa ei edes nimiä kyselty rajalla. Isojen poikien kesken EU:ssa oli sovittu, että meidänkin pitää ottaa osa vastaan. Taisi se Sipilän Kempeleen talo kuitenkin jäädä maahanmuuttajille luovuttamatta?

 

Sen sijaan työturismi Baltiasta ja siltä suunnalta on oikein valtiovallan suojeluksessa, vaikka perustuslain mukaan pitäisi suojella suomalaista työvoimaa. Tämä työturismi on ollut ehkäisemässä talouden nousua Suomessa, ja Sipilän hallitus aikoo jatkaa samalla linjalla eli rajat auki politiikalla.

 

 

Kaija Asikainen ·

Kuopio, Finland

Mauri Nygard,kaikesta päätellen sinun pitäisi olla pääministeri,koska osaat kiertäen ,kaartaen,lytätä kaiken,jolla hallitus on saanut aikaan kasvun,ei voi tulla muuhun tulokseen,kuin että olet vasemmiston kannattaja,joilla on hirveä hinku saada takaisin velalla eläminen ja toimeentulo valmiiksi lautaselle.Negatiivisuutta luomalla ei kunnian kukko laula.

 

 

Martti Korpiranta ·

Vuokatti, Oulun Lääni, Finland

Kaija Asikainen Nythän se Suomi vasta velkaantuukin ja joka päivä lisää. Johtuu tästä Eurosta. Kun ei ole sitä omaa rahantekokonetta ja valuuttaa niin rahan ruinaaminen ulkomailta jatkuu hamaan tappiin saakka. Silmien sulkeminen tosiasioilta on paljon pahempaa kuin nämä kriittiset mielipiteet.

 

 

Kari Huhtala

Oiskohan niihin metsäteollisuuden miljardi-investointeihin yhtään vaikuttanut näkymä työvoimakustannuksista ja mm verokannasta??

 

 

Mauri Nygard ·

Kaija Asikainen Totta kai olisin parempi pääministeri kuin Sipilä. Sipilähän ajaa alas valtiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa ja EU:n ja kansainvälisten sopimusten avulla myös kansanvaltaa. Jatkaa linjalla, jonka Esko Aho aloitti. Silloin siirryimme pääoman maailmankauteen, ja matkaamme kohti ihmiskunnan historian normaaleja oloja. Hyvinvointivaltio oli äärimmäinen poikkeus historiassa. Muutos pääoman valtaan tehdään sillä nopeudella, minkä äänestäjät ja kansalaiset sallivat, ja lopultakin enemmän median kuin Sipilän johdolla.

 

Mauri Nygard ·

Kari Huhtala Euro nousi tällä vuosituhannella 94 prosenttia dollariin nähden, siis sellainen palkankorotus, josta on oltu kovin hiljaa!! Euron väitettiin olevan vakaa ja hyvä. Sitten vuoden 2008 jälkeen on saatu nauttia hitaasta devalvaatiosta, joka on jo luokkaa 30 prosenttia. Se antaa metsäteollisuudelle mahdollisuuden investoida. Lisäksi hakkuuylijäämää on kertynyt siinä määrin, että ulkomailta jo tullaan Suomeen investoimaan, kuten kiinalaiset ovat tulossa Kemiin. Ei suomalaisen insinöörin ylpeys taida oikein tuollaista sulattaa ilman omia toimia.

 

Devalvaatio on siis antanut 30 prosentin palkanalennuksen, Kiky ei vissiin vielä mitään. Joten eipä siinä Sipilä ole suuria vaikuttanut, paitsi että taisi antaa 800 000 euron lainan Chempolikselle ja valtiohan sitten antoi useamman miljoonan euron tuen tuolle firmalle. Sipilä halusi vastata valtionohjauksesta firmoille. Jospa hän nyt Intian vierailunsa avustamana saisi nuo rahansa takaisin, ja Chempolis pääsisi aloittamaan tuotannon siellä. Sitä toivon todella, sillä firma on kyllä tehnyt arvokasta tuotekehitystyötä.

Minulla on vaikeuksia onnitella

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 10 huhti 17 - 0 Comments

 

Minulla on vaikeuksia onnitella erästä voittajaa

 

Käydyissä vaaleissa Keskustan kannatus laski valtakunnallisesti. Viesti Kokoomuksellekin oli selvä, ja Soinin ”petos” on oma lukunsa. Vaan mitä tapahtui Kokkolassa? Keskusta sai 0,8 prosenttiyksikön suuruisen voiton! Voitto on niin mykistävä, että rehellisesti sanoen minulla on vaikeuksia onnitella voittajaa. Mitä äänestäjät ajattelivat?

 

Keskustan vahva mies Kokkolassa ei halunnut lisää rahaa valtiolta kyläkouluille, ja Keski-Pohjanmaa ja Kokkola ovat ehkä eniten Venäjälle suunnatuista pakotteista kärsivä alue. Tarkemmin sanoen Venäjän vastapakotteista maataloustuotteille. Tuottajahinnat ovat sen vuoksi laskeneet, monet tilat joutuneet vaikeuksiin ja Kokkolalle kerääntyy vähemmän verotuloja. Siitä kärsivät vähäosaisimmat eniten.

 

Siis kun nyt halpuutetaan hintoja, niin se tapahtuu paljolti siksi, että maatalousvientiä Venäjälle ei juuri ole. Ja kun halpuutetaan, niin tuottajahinnat on pidettävä alhaisina.

 

Kaikki tämä on yksistään Suomen päättäjistä kiinni. Mikään EU:n säädös ei pakottanut Suomea pakotteisiin. Suomella olisi ollut myöhemminkin monta kertaa mahdollisuus hypätä pois hullusta kelkasta, mutta kaipa poliitikkojen omat halut ulkomaan virkoihin ovat estäneet kansakunnan edun mukaisen ratkaisun. Päävastuullisina pääministeri ja presidentti.

 

Omalta osaltani olen kiitollinen ”yksinäisen ratsastajan” saamista äänistä. Kiitoksia lämpimästi! Kaupungissa on siis niitäkin, jotka eivät etsi vain läpimenijää, vaan äänestävät henkilöä tai tahoa, joka ajaa heidän haluamaansa politiikkaa. Monien äänestäjien kohdalla näin ei tapahdu, vaan he äänestävät itseään vastaan. Useimmat täällä haluaisivat tavallani, että ei mentäisi Natoon, ja kai likimain puolet tavallani, että erotaan EU:sta ja eurosta, mutta äänestävät kuitenkin kuten ennen. Vinoillen sanottuna: haluavat muutosta äänestämällä entisiä.

 

Toivon, että äänestäjäni ottaisivat yhteyttä sähköpostiini nygard.mauri@gmail.com. Tulen mielelläni juttelemaan. Sitä ennen lukekaa blogia toisinajattelija.fi.

 

Mauri Nygård

Kolmoisavioliitto, ja anteeksi julisteeni puolesta

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 08 huhti 17 - 0 Comments

Kolmoisavioliitto, ja anteeksi julisteeni puolesta

 

Kävimmepä eilen illalla liitoskunnissakin ajelemassa ja katsomassa, miten vaalijulistet olivat säilyneet. Hyvin olivat. Näissä valeissa ilkivaltaa onkin tehty Kokkolassa mielestäni vähemmän kuin joskus aikaisemmin. Nyt kokonaan uusi juliste tarvitsi laittaa vain kahden rikkirevityn paikalle, yhdessä tapauksessa riitti pieni korjailu, yhdessä paikassa juliste oli kadonnut kokonaan ja perussuomalaiset olivat levittäytyneet tilalle, ja yhdessä tapauksessa sosiaalidemokraattiehdokkaan pieniä mainoksia oli niitattu osin julisteeni päälle. Ne oli helppo nykäistä pois. Yhteensa siis ilkivaltaa ”vain” viidessä tapauksessa. Se on noin joka neljännessä.

 

Poikkesimme sukulaispojan kanssa myös Ullavassa ja siellä kahvilla. Oli hetki aikaa jutella paikallisen isännän kanssa. Avioliittolaki nousi esille.

 

Olen yrittänyt jättää vihkimiset kirkon, siis uskontokunnan, asiaksi. Että, miksi siihen politiikkaa tarvitaan virallisen rekisteröinnin lisäksi? Haluaisin pitää uskonnon ja politiikan erossa toisistaan. Vaan eihän tämä ole kaikille riittänyt.

 

Lasten edusta olen kyllä ollut huolissani yhtä sukupuolta olevissa perheissä, mutta tämä ongelma ei ole uusi, vaan yhtä vanha kuin ihmiskuntakin. Mututuntumalla olen saanut käsityksen, että isättömillä lapsilla on isän nälkä. Äidittömiä perheitä en ole tainnut juuri tavatakaan. Yritin etsiä netistä tutkimuksia aihepiiristä, mutta en viisastunut.

 

Olen ymmärtänyt, että uuden lain myötä kaikki saivat nyt adoptio-oikeuden, mutta käytännössä on toki olemassa viranomaisseula kuten ennenkin. Ihan kaikille oikeutta ei myönnetä.

 

Jos mututuntumani lapsen edusta pitää paikkansa, niin mitä pitäisi tehdä? Jos malli toisesta sukupuolesta on tärkeä, niin miten se voitaisiin taata? Ja nyt tarkoitan miehen tai naisen mallia. Unohdan tietoisesti kysymyksen kolmannesta sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta.

 

Aamulla sängyssä sen ”keksin”. Tai heittona ja huumorillahan tämän saa ottaa tai sitten vakavasti, miten vain. ”Määrätään” samaa sukupuolta oleville pareille avioliittoon kolmas henkilö, joka täydentää sukupuolijakauman. Ja yksin lapsen saaneille tai yksin adoptoiville toista sukupuolta oleva ”puoliso”. Tämä kaikki tietenkin vain sillä edellytyksellä, että tiede osoittaa käsitykseni isän tai äiden nälästä oikeaksi.

 

Perinteisesti maalaisyhteisössä miehen malli on usein löytynyt suurperheestä, jos talon tyttärelle on sattunut vahinko, tai piialle. Nyt asutaan yksikseen ja usein kaukana sukulaisista. Miten toista sukupuolta oleva läheinen ihminen voitaisiin lapselle taata? Jonkinlaista sitoumusta tähän ajan takaa, normaalia syvempää kummisuhdetta, jos isää tai äitiä ei ole tarjolla. Tarkoitan, että sellainen kirjallisesti sovittu kummi pitäisi osoittaa, kun ryhtyy lasta yksisukupuolisiin oloihin hankkimaan. Tuo kummi voisi olla läheinen sukulainenkin ja usein varmaan olisikin.

 

No sitten eilen illalla ajelimme Rahkosiin, jonka koululla olen käynyt joitakin kertoja. Tuo koulukin oli kaupunginjohtajan lopetettavien listalla, mutta kyläläisten aktiivisuuden johdosta uhka on ainakin vähäksi aikaa poistunut. Kun kyydissämme oli ylimääräisiksi jääneitä vaalijulisteita, niin iskimmepä sellaisen tien varteen. Julisteessahan kysyn, kuka kannattaa ylimääräistä 100 000 euron suuruista valtionosuutta kouluille? No yöllä aivoni olivat työskennelleet ja herätessäni – nyt todellakin olin nukkunut kunnollisen yön – tajusin, että eihän sitä julistetta siihen olisi pitänyt laittaa. Ehkä 200 metrin päähän vaalihuoneesta, mutta kuitenkin paikkaan, josta koululle menijät julisteen näkivät, eli ”koulutien” risteykseen.

 

Soittelin Rahkosiin ja sain kiinni henkilön, joka asuu siinä aivan lähellä. Hän lupasi ottaa mainoksen pois. Kiitokset hänelle! Bensarahaa hän ei tarvinnut. Ja anteeksi, jos joku on ehtinyt mainoksen tänä aamuna nähdä.

 

Joku voi ihmetellä viime tingan touhujani vaaleissa. Siihen on kyllä olemassa ihan luonnollinen perhettäni koskeva syy. Pääsinpä kuitenkin tarjoamaan vaihtoehdon niille, jotka eivät halua muutosta äänestämällä entisiä tai olemalla äänestämättä.

 

Mauri nr 292, 080417

 

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Kauko-ohjattu valtuutettu

 

Kansanvaltaan suhtaudutaan ristiriitaisesti. Eduskuntapuolueet ja hallitus piut paut välittävät kansan mielipiteestä vaikkapa Nato-jäsenyydestä. Kansanäänestys ei tule kuuloonkaan. Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-äänestyksestä ei edennyt edes suuren salin keskusteluun.

 

Sitten on niitä, jotka haaveilevat suorista ja sitovista kansanäänestyksistä. Eräiden eduskuntaan pyrkivien puolueiden ohjelmissa asia on mainittu, ja näinä päivinä ihmisiä kokoontuu perustamaan Suora demokratia Suomeen yhdistystä.

 

Viime eduskuntavaalien yhteydessä eräät Itsenäisyyspuolueen ehdokkaat olisivat halunneet mainostaa rahalla ostettavia osakkeita kansanedustajasta. Haluttiin etäohjatuiksi kansanedustajiksi. Idea kaatui kai lähinnä siihen, että lain mukaan kansanedustajan pitää tehdä päätöksensä oman harkintansa perusteella.

 

Vaan otetaan kompromissi! Minä lupaudun kauko-ohjattavaksi kaupunginvaltuutetuksi, mikäli tulen valituksi. Muodostan ryhmän, yhdistyksen, jonka jäseniltä kysyn netissä mielipiteet esiin nouseviin isoihin asioihin.

 

En lupaa sataprosenttisesti noudattaa ryhmän enemmistön kantaa, en laillisuussyistä enkä muutoinkaan, mutta vakavasti otan ryhmäni mielipiteet huomioon, kuten tavanomaisesti valtuutettu joutuu tottelemaan valtuustoryhmäänsä ja etenkin sen johtajia. Lupaan siis käydä erittäin vakavassa hengessä ryhmäni kanssa keskustelua ja noudatan ryhmäni kantaa niin pitkälle kuin omatuntoni sallii.

 

Olisiko kyseessä tavanomainen sähköpostiryhmä vai jokin kehittyneempi versio? Sitä en osaa sanoa, sillä tietotekniikassa olen poropeukalo. Se ei tosin estänyt aikoinaan keksimästä Keski-Pohjanmaan nuorille omaa ilmaista maakuntaboxiaan, jonka palvelin oli maakuntaliitossa. Sähköpostisanaakaan ei oltu silloin vielä keksitty, mutta nuoret alan harrastajat ajatuksen toteuttivat. Sitten, kun noin kuudes apuraha-anomus oli tärpännyt.

 

Se tuo P Väyrynenkin suosittelee osoitteessa toisinajattelija.fi. Kyläkoulujen, kylien ja maakunnan puolesta Kokkolassa

 

Mauri Nygård 040417

Veikko Laitila ja kyläkoulut

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Veikko Laitila ja kyläkoulut

 

Veikko Laitila (k) ei kannattanut valtionosuutta kyläkouluille Keskipohjanmaan ja Ylen paneelissa Kokkolassa. Useimmat panelisteista kai kannattivat, mutta kannatusta ei voi tarkistaa KP lehdestä, sillä siinä ei ollut asiasta sanaakaan.

 

Sain tehdä kysymyksen korvamerkitystä valtiontuesta kouluille, vaikka paneeliin minua ei huolittukaan. Jos koulut saisivat ylimääräisen 100 000 euroa vuodessa, niin se pelastaisi monet pitkäksi aikaa.

 

Aiempi pienkoulujen valtiontuki poistettiin vuonna 2006 Antti Kalliomäen (sd) ollessa opetusministeri ja Matti Vanhasen (k) pääministeri. Tuon jälkeen kouluja on lakkautettu runsaasti.

 

Veikko Laitila, vaikuttaja Kokkolan politiikan huipulta, perusteli, että päätösvallan pitää olla itsellämme kunnissa. Valtio ei saa ohjata laskelmia koulujen ylläpidon kannattavuudesta. Tähän lohkaisi joku, että eipä tuo taloudenhoito ja päätöksenteko niin fiksusti näytä Kokkolassa omin toimin onnistuneen.

 

Vaikka penkiltäni asian kokonaisuudessaan sopersin, niin toivon, että Laitila ei olisi ymmärtänyt, että ajan lisäystä kuntien valtionosuuksiin, 250 miljoonaa euroa koko maahan, kolme Kokkolaan. Jos korvamerkintä toteutuu näin, niin se ei ole muusta pois. Kai tällaisen lisäyksen ottaisit mielellään vastaan ja markkinoisit ajatusta muuallekin?

 

Valtionosuuksien lisäys on perusteltua, sillä pitkällä ajanjaksolla valtio on supistanut tukeaan kunnille rajusti ja lisännyt tehtäviä. Minulle kyllä sopisi sekin, että korvamerkintä tehtäisiin nykyisiin valtionosuuksiin, mutta ymmärrän, että veikkolaitiloita ilmaantuisi silloin enemmän. Minä ihan oikeasti haluan ajatuksen menevän läpi, haluan säilyttää pienkoulut, ja uskon idean mahdollisuuksiin. Toivonkin Veikko, että tarkennat tai korjaat kantaasi, jotta asiassa oltaisiin yhteisrintamassa. Kaupunginhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan tuki olisi arvokas asia.

 

Arvokasta on myös, että Paavo Väyrynen tukee valintaani vaalilehdessäni, mikä on vähän alempana juuri tässä osoitteessa toisinajattelija.fi.

 

Kyläkoulujen, kylien ja maakunnan puolesta.

 

Mauri Nygård 010417

 

Maurin vastaukset Keskipohjanmaan vaalikoneeseen

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Maurin vastaukset Keskipohjanmaan vaalikoneeseen 050417

 

 

Minulla oli vaikeuksia Keskipohjanmaan vaalikoneen kanssa. En ollut nähnyt kutsua vastaamaan, joten lähetin toimitukseen sähköpostin 17.3.17, mutta siihen ei tullut lainkaan vastausta. Otin asian uudestaan esille muutama päivä sitten. Lehdestä ei nyt pystytty sanomaan, milloin olisivat alunperin minulle sähköpostin vastaamista varten lähettäneet, mutta sain vastaamiseen tarvittavan osoitteen. Vastasin.

 

Koska kysymykset ovat aina väkisinkin moniselitteisiä, äänestäjän olisi tärkeää lukea myös ehdokkaan kommentit. Säästääkseni mahdolliselta lukijalta vaivannäköä kasasin kysymykset ja omat kommenttini tähän yhteen pötköön. Ole siis hyvä ja tutustu! Toivon myös, että tutustut tässä blogissa vähän alempana olevaan nelisivuiseen vaalilehteeni. Siellä on terveiset myös Paavo Väyryseltä, jonka kanssa ajamme yhdessä erityisesti eroa eurosta, valuutasta, joka on aiheuttanut meille jo kaksi lamaa.

 

Kysymyksistä sinänsä on huomattava, että valtakunnan politiikkaa siellä ei paljolti viljellä, vaikka esimerkiksi valtionosuudet, euro-jäsenyys tai Venäjä-pakotteet vaikuttavat suuresti Kokkolankin palveluihin, talouteen, kauppojen ”halpuutukseen” ja viljelijöiden tuloihin.

 

Keskustan valtuustoryhmä vastasi minulle kerran, että valtakunnanpolitiikka ei kuulu Kokkolan keskustalaisille. Olen jyrkästi eri mieltä, mutta tuokin kysymys olisi saanut olla kysymyslistalla. Itse ajan juuri valtakunnallista ratkaisua, korvamerkittyä 100 000 euron valtiontukea per koulu, kyläkoulujen pelastamiseksi. Toivon, että myös Kokkolan Keskusta ryhtyisi tuota tukemaan. Vastaavalla idean levittämismenetelmällä sain aiemmin ammattikorkeakoulujärjestelmän Suomeen.

 

 

 

Uskotteko, että kuntasi koulujen määrä säilyy seuraavan vaalikauden ajan nykyisellään?

 

Vanha valtuusto on tehnyt päätöksiä, jotka tarkoittavat usean koulun lopettamista. Uskon, että uusi valtuusto ei ole yhtä innokas koulujen lopettamiseen, ja etenkin jos pääsen valtuustoon, niin toimin kouluille korvamerkityn valtionavun saamiseksi maahan. Se lopettaa koulujen lopettamiset ainakin joksikin aikaa, mutta ennen kuin valtionapu saadaan, Kokkola todennäköisesti ehtii yhden koulun lopettaa.

Blogissani kerron tarkemmin myös etäohjatusta valtuutetusta, joksi aion ryhtyä, jos tulen valituksi. Muodostan yhdistyksen, jonka jäseniltä kysyn mielipiteet tärkeisiin asioihin. Täydellisesti ryhmän enemmistön tahtoa en kuitenkaan lupaa noudattaa, mutta niin pitkälle kuin omatuntoni sen sallii. Siis lisää mielipiteitäni osoitteesta toisinajattelija.fi.

 

 

Pitäisikö kuntien asettaman veroäyrin suuruuteen asettaa joku katto?

 

Miksi pitäisi? Ei kunnissa kuitenkaan hirmuveroihin mennä. Valtiovallan sen sijaan pitäisi palauttaa aikoinaan vallinnut verotuksen taso hyvätuloisille. Sen vuoksihan valtiolla ei ole rahaa, kun rikkaita ei veroteta! Sitten valtio on vähentänyt valtionosuuksia kunnille likimain puoleen vuoden 1990 tasosta, vaikka tehtäviä on tullut lisää. Kunnat on saatettu tarkoituksella rahapulaan, josta maan heikoimmat kärsivät. Näin valmistellaan kaiken yksityistämistä. Vain se on soteuudistuksenkin perimmäinen syy. Valinnanvapaus tarkoittaa yksityistämistä. Kiertoilmaisun käyttäminen jo kertoo, että ketut ovat asialla.

 

 

Tulisiko pitkäaikaistyöttömyyden hoito siirtää kunnilta maakunnille?

 

Pitkäaikaisesti työttömät tarvitsevat henkilökohtaisia ratkaisuja ja ne tiedetään parhaiten ruohonjuuritasolla. Kokkolassa on hurja tilanne, kun kaupunki joutuu maksamaan sakkoa yli 2 miljoonaa euroa vuodessa siksi, että ei käytä valtion avustusta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, mikä jo kahden vuoden tähtäyksellä on kaupungillekin edullista, vaikka työllistämisvuonna ei laskennallisesti niin olisikaan. Asiasta on keskusteltu nyt niin paljon, että siihen mahtanee tulla muutos.

 

 

Uskotko, että kuntasi kiinteistöverot pysyvät nykyisellään seuraavan vaalikauden ajan?

 

Todennäköisesti nousevat, sillä eduskuntapuolueilla on tarkoitus jatkaa kuntien pitämistä taloudellisessa ahdingossa. Sillä tavoin edistetään yksityistämistä.

 

 

Pitäisikö kuntien pystyä hankkimaan nykyistä helpommin, tarpeen vaatiessa pakkolunastuksillakin, tonttimaata asuin- tai yrityskäyttöön?

 

Mikäli kunta haluaa kasvaa voimakkaasti, niin toki silloin mahdollisimman nopea menettely on eduksi. Nopea kasvu (Pääkaupunkiseudulla) ei sen sijaan ole yleensä kuntalaisten eikä valtakunnan edun mukaista. Normaalisti kuntien kaavoitusmonopoli, siihen liittyvä mahdollisuus kaavoitussopimuksiin ja nykyiset pakkolunastusmahdollisuudet riittävät hyvin.

 

 

Kannatatko uuden urheilutalon rakentamista lähitulevaisuudessa?

 

Homekoulut ensin. Haluan, että tutkitaan, mistä vanhan osan ilmsto-ongelma johtuu ja haluan talolle aluksi ylläpitoremonttia. Rakennus on ahkerassa käytössä eli se on muutoin toimiva.

 

 

Miten uskotte, että kuntalaisten kokonaisveroaste kunnan ja maakunnan palveluista muuttuu tulevan vaalikauden aikana?

 

Vaikka rahat tulevat kiertämään valtion kautta, eivät nykyiset valtapuolueet halua vähentää kuntien kautta kerättävää tasaveroa. Valtio suojelee rikkaita eikä lisää hyvätuloisten verotusta, mikäli ihmiset eivät ala äänestää toisin. Nykyinen hallitus on päättänyt, että valtionveroa ei koroteta, ja kun kunnissa ja maakunnissa on rahoituspaineita, kuten Kokkolassa, niin tasaverotuksella lisä kerätään. Ja siis uskon, että sote-ratkaisu ei palveluja halvenna muuta kuin palvelun heikennyksen kautta. Rahaa tarvittaisiin valtionapujen kautta. Suunnitelman mukaan alkuunsa julkinen sektori maksaa yksityisille sote-palveluiden käytöstä, mutta jatkossa uskon mentävän Ameriikan malliin, eli että vain rahalla saa kunnollista hoitoa. Silloinhan verojen tarve laskee, kun köyhät jätetään heitteille. Jo nyt rikkaat miehet elävät 16 vuotta vanhemmiksi kuin köyhin viidennes. Hirmuista! mutta suunnitellun politiikan tulosta.

 

 

Tulisiko kuntasi kustantaa peeruskoululaisille henkilökohtaiset tietokoneet (esimerkiksi tablet-laite)?

 

Kokkolassa jäädään jälkeen muista paikkakunnista, jos ei laitteita hankittaisi. Luokissa on myös vähävaraisia, joille oman tietokoneen hankinta on kallis asia.

 

 

Pitäisikö kaavoista tai rakennussuunnitelmista valittamista rajoittaa kunnissa?

 

Kyllä valittamismahdollisuus on iso osa kansanvaltaa. Toinen juttu on, että valitusprosessit kestävät turhan kauan. Niitä tulee ajallisesti lyhentää. Riittävät henkilöresurssit oikeisiin paikkoihin jo auttavat, mutta käsittelyajoille voitaisiin myös määrätä maksimiajat.

 

 

Tulisiko kunnan roolia kolmannen sektorin toiminnan rahoittamisessa lisätä?

 

Maatammehan pyritään ohjaamaan hyväntekeväisyysjärjestöjen varaan, mitä en kannata. Suomessa ei ole sellaista nunnakaartia, että systeemi toimisi alkuunsakaan joittenkin katolisten maitten tavoin, eikä se sielläkään kunnolla toimi. Sen sijaan kunnilla pitäisi olla tulevaisuudessakin mahdollisuus käyttää esimerkiksi urheiluseuroja palvelujen tuottamiseen.

 

 

Tuleeko kuntasi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia?

 

Kannatan, että maamme rajoille palautetaan rajavalvonta eikä maahan päästetä asukkaiksi kuin valittupienehkö määrä kiintiöpakolaisia ja muut opiskelu-, perhe- tai työpaikkasyistä muuttavat. Maahan hyväksytyistä pitää huolehtia ja kotouttaa hyvin. Mikäli valtio antaa siihen määrärahan, niin toki Kokkolakin voi ottaa työhön osaa. Ulkomaalaiset ovat kuin suola keitoksessa. Pieni määrä tuo keiton omat hyvät maut esille, mutta pitää varoa, ettei suolaa lorahda liikaa. Syksyllä 2015 lorahti liikaa, eikä valtiovalta halunnut alkuunsa edes rekisteröidä tulijoita. Isot pojat olivat sopineet EU:n puitteissa, että Kreikan tilannetta pitää helpottaa ja siirsivät maahanmuuttajia meillekin. En kannata vapaata työperäistäkään maahanmuuttoa. En etenkään työturismia, mitä Baltiasta ja Itä-Euroopasta harrastetaan. Heille alhainenkin palkka on kotimaassaan korkea, mutta suomalaisille se aiheuttaa työttömyyttä. Tilanne Olkiluodon työmaalla on järkyttävä (30 % suomalaisia) ja sama uhkaa Pyhäjoen työmaata.

Lapista

Archived in the category: Uncategorized
Posted by mnygard on 05 huhti 17 - 0 Comments

Keskusteluryhmälle 050417

Lapista

Jonkin verran pohjoisessa liikkuneena sanoisin, että molemmat näkemykset Lapin metsien käytöstä ovat oikeassa. Etelä-Lapissa paremmin metsätalouden ehdoilla, pohjoisessa porotalouden ja matkailun ja haavoittuvaisen luonnon ehdoilla, on ajatukseni.

Aikoinaan kaveerasin työnikin puolesta Jouni Kitin kanssa. Hän oli kalatalouden virkamies Helsingissä, syntyjään Angelista ja ainakin äitinsä oli asunut myös Inarinjärven pohjoisrannalla. Jouni puolusti saamelaiskäräjien jäsenenä naavaisia männiköitä Angelin suunnalla ja sai metsähallituksen vihat päälleen.

Olimme yhtenä kesänä Jounin kanssa retkeilyllä Lapissa toista viikkoa ja asustimme jonkin aikaa myös Angelin kylästä parikymmentä km etelään tiettömässä erämaassa olevassa kämpässä, joka syttyi meillä tuleen. Kämppä oli alunperin Jounin ja hänen kaverinsa yhteinen ja poikien valtausalueella. Siinä oli kamalan kivikon alla, tekisi mieli sanoa 30 metriä alempana lampi, mikä teki kullanhuuhdonnankin mahdolliseksi. No me emme huuhtoneet, saunoimme sen sijaan perusteellisesti.

Kämppä oli metsähallituksen maalla ja pojilla oli mennyt hieman pitkäksi uudistaa vuokrasopimus. Ei sillä muitten kanssa niin väliä ollut, mutta Jouniltapa otettiin vuokraoikeus pois ja kämppä jäi metsähallituksen omaisuudeksi. Mh ei tiennyt, mitä kämpällä tekisi, mutta Jouni tiesi. Hän antoi Angelin miehille vinkin, että anokaa kämppää poronhoidon tukikohdaksi. Näin tapahtui ja paliskunta sai kämpän. Heti ensimmäisessä kokouksessaan sitten paliskunta päätti, että Jouni Kitillä on kämppään ilmainen elinikäinen käyttöoikeus.

Poromiehet olivat myös uudistaneet pienoisen kämpän katon huopakatoksi. Sieltä jostain huomasimme löylyjen välissä ulkona jäähdytellessämme nousevan pirunmoisesti savua. Löylytilassa sitä ei ollut näkynyt. Emme keksineet muuta kuin kamalalla vaivalla kantaa vettä sieltä lammesta ja kaataa sitä katolta savupiipun juureen. Hämmästys oli suuri, kun palo näytti sammuvan, ja sammuihan se. Sammutusta edesauttoi, että emme olleet ryyppyreissulla.

Katon uudistajat olivat jättäneet ulkokaton laudoituksen noin parin sentin päähän metallisesta savupiipusta ja lauta oli meidän hirmuisessa lämmityksessä kuumunut niin, että oli alkanut palaa alapinnaltaan. Jälkeenpäin näimme, että tuli oli levinnyt noin metrin etäisyydelle piipusta. Siis huopakatteen alapuolella. Se sammui sen vuoksi, että vetemme valui kuumaa savupiippua myöten tosikuuman kiukaan päälle ja muodosti runsaasti höyryä. Höyry levisi kaikkialle vesikaton alla ja sammutti palon.

Jouni joutui muuten muuttamaan heti kansakouluun mennessään sisäoppilaitokseen. Muutenhan koulunkäynti oli mahdotonta. Ja Jouni jäi heti luokalleen. Kävi eka luokan toiseen kertaan. Syy oli se, että hän oli suomenkielessä ummikko kouluun tullessaan. Sitä ei opettaja ollut ottanut huomioon.

MH on noin kymmenen vuotta, tai runsaat sitten kaatanut ikivanhoja mäntyjä, harvakseen kasvavia isoja petäjiä tai aihkimäntyjäkin, miksi vain haluatte kutsua, myös Inarinjärven pohjoispuolella. Kuljin siellä metsillä, silloin kun siellä oli riekkoja. Nuo hakkuut tuntuivat kyllä todellakin turhilta. Tuskin puun erikoislaatuakaan osattiin hyödyntää. Inarinjärven itäpuolen metsänhakkuista onkin ollut kovasti kiistaa. Siellä en ole käynyt, joten en tunne tilannetta henkilökohtaisesti, mutta tarpeettomalta hakkuut äkkipäätä tuntuvat, vaikka joillekin työtä antavatkin. Angelin suunnalla oli aika tiheääkin männikköä ja naavikkoa poroille, itäpuolen metsän laadusta en tiedä.

Luulisin, että viisainta olisi jättää koko Inari ja Utsjoki varsinaisen metsätalouden ulkopuolelle. Samapa koskisi Enontekijöitäkin. Polttopuun hankintaa toki tulisi sallia ja ehkä paikoin pienimuotoista sahaustoimintaa, jos erikoisen kovaa puuta sitten osataan jälkikäsitellä arvonsa mukaisesti. Etelämpänäkin Lapissa olisi sitten se pehmeä teknologia paikallaan.

Mauri