Totuus koroista

Huomasin, että vaikka olen useinkin puhunut korkokortilla pelaamista ja vääristelyä vastaan, niin näillä sivuilla korkokäyrää en ole esitellyt. Tässä se nyt on, kerran klikattavaksi.

Käyrästä näkyy, että itsenäisyyden aikana, jolloin hyvinvointimme rakennettiin – nythän sen ylläpitämiseen ei ole varaa – todellinen eli reaalinen korko on kyllä heilahdellut, mutta keskimäärin korko on ollut ihan kohtalaisen alhaalla, kuvassa yhdeksänä vuonna jopa negatiivinen.

Nykyinen alhainen korkotaso johtuu siitä, että talous ei toimi. Alaspäin mennään. Ei ole kysyntää.

EU-hankkeen vuoksi 80-luvun lopulla korkotaso oli korkealla, mutta se ei todellakaan ollut markan syy. Tuolloin haluttiin noudattaa EMUn (tulevan euron) sisäänpääsyehtoja jo paljon ennen virallisia päätöksiä, ja devalvaatio oli kielletty, jopa keskustelukin siitä. Elettiin vahvan markan politiikkaa. Ilman korkeaa korkotasoa raha ei olisi devalvaatio-odotusten vuoksi pysynyt maassa. Näin saimme lopulta integraatiolaman, josta noustiin vähin erin kahden devalvaation avulla.

Nyt elämme toista integraatiolamaa, vahvan euron vuoksi. Nytkin syvennetään lamaa ja vähennetään verotuloja palkanalennuksella. Siitähän tehtiin jo sopimus. Yksityistämistä se ainakin edistää. Liekö ollut muitakin syitä? Esimerkiksi isojen päätösten läpi meneminen helpottuu lamatunnelmissa. EU:n ja USA:n yhdistäminenkin tapahtuu ihan huomaamatta.

Toisinajattelija 14.10.2013

Heimo Linnan vastaus.

Tällä kertaa Heimo Linna on väärässä

Ministeri Heimo Linna palasi Timo Soinin menettelyyn viime eduskuntavaalien jälkeen (KP 24.9.13). Linna ihmettelee, miksi Soini ei lähtenyt ministeriksi.

Hieman sisäpiirin tietoakin saaneena voin vakuuttaa, kuten olen tehnyt aiemminkin (mm. KP 24.2.2010 ja 11.3.2010), että Soinilla kyllä oli kovat halut ministeriksi. Hänen vaalilauseensakin oli ”Soini sisäministeriksi”. Kokoomuksen kanssa hallitukseen meno olisi kuitenkin edellyttänyt vaalipuheiden hylkäämistä. Siihenkin mies näytti olevan valmis kertomalla, että neuvottelukysymyksiähän nämä vain ovat.

Soini oli vakuuttanut, että ei lähde hallitukseen tukemaan Portugalia eikä muitakaan vaikeuksissa olevia EU:n turismimaita. Näistä puheista perussuomalaisten poliittisesti kokemattomat takametsien miehet halusivat pitää kiinni ja voittivat kiistan, vaikka se Soinilla lujille ottikin.

Tuolloin demareilla ja Jutta Urpilaisella olisi ollut mahdollisuus perustaa hallitus ilman Kokoomusta. Laskin, että 111 kansanedustajaa olisi taakse löytynyt. Urpilaisen olisi vain pitänyt hieman löysätä EU-mielisestä linjastaan, ja sitä hän ei tahtonut, tai ei voinut tehdä.

Nyt porukat ovat tiukemmin Soinin takana, joten ministerin istuin häämöttää. PS:n puoluekokouksessakin osa olisi halunnut, että otetaan kielteinen kanta euroon, mutta Soini ei sallinut äänestystä.

Heimo Linna on väärässä – mielestäni, tämähän on mielipidekirjoitus – myös siinä, että tehokkaimmin voi vaikuttaa vain maan hallituksesta. Tämä ei ole totta aina eikä etenkään pienten puolueitten kohdalla.

Jos Keskustan ei olisi sallittu saada vaalivoittoaan vuonna 1991, jonka jälkeen Esko Ahosta tuli pääministeri, niin Suomesta ei olisi tullut EU:n jäsentä.

Jäsenyys toteutettiin vastoin Keskustan jäsenten enemmistön mielipidettä, mutta Esko Aho pääsi pääministeriksi. Perussuomalaisilla on nyt hyvin samankaltainen tilanne seuraavissa vaaleissa. Nyt on vain kysymys entisen EU- ja euro-politiikan jatkamisesta. Soini ei tässä kainostele toimia vastoin kannattajiensa enemmistön tahtoa. Näillä näkymin tulet Heimo Linna saamaan Soinin ministeriksi.

Saanet ministeriksi myös Juha Sipilän. Tämähän on perinteinen käytäntö. Samaa politiikkaa vedetään vuorovedoin yhden isoimmista puolueista ollessa vuorollaan näennäisessä oppositiossa, ja mikään ei muutu. Samaa EU-puoluetta ovat.

Pienet puolueet menevät hallitukseen suurempien vangeiksi. Ei siellä isoihin linjoihin vaikuteta. Vihreätkin ovat ihan oikeasti kutistuneet Kokoomuksen puisto-osastoksi. Hallituksen ulkopuolella olevia puolueita suurtenkin on sen sijaan politiikassaan pelättävä. Pienikin voi kasvaa suureksi, kuten on nähty.

Mitä Keskustan Sipilän politiikkaan tulee, niin hänhän on jo ilmaissut mm. kannattavansa eläkeiän nostoa kuten hallituksemme. Sitä ajoi jo Keskustan pääministeri Mari Kiviniemi (KP 23.8.2010). Yritysjohtaja Sipilä haluaa siis lisää työvoimaa ja lisää työttömiä. Vaikka koko EU-alue on työvoimareservinämme, ja oikeastaan koko maapallo.

Siis aivan järjenvastaista politiikkaa Keskustakin edelleen ajaa. Ajoihan Keskusta vallassa ollessaan myös omaa sote-uudistustaan ja kuntien yhdistämisiä. Ei palauttanut valtionosuuksia kunnille eikä veroja rikkaille. Ei siis ole vaihtoehtoa nykyisten eduskuntapuolueitten joukossa.

Mauri Nygård

Itsenäisyyspuolueen (IPU) vpj

Kokkola

                                                           –  Julkaistu Keskipohjanmaassa 26.9.2013 –

Kantelu Urpilaisen bluffista oikeuskanslerille

23.8.2013 01:52 Mauri Nygård

• 

  Allekirjoitusbluffi helmikuussa 2012

Korkeimman hallinto-oikeuden päätettyä, että sopimuspaperit Kreikan kanssa pitää julkistaa, selvisi tämän vuoden keväällä, että eihän helmikuussa 2012 oltukaan tehty sopimusta Kreikan valtion kanssa vaan pankkien kanssa. Valtiovarainministeriöstä vuonna 2012 levitetyssä valokuvassa ministerit esittivätkin tärkeän näköisinä teatteria, kun olivat sopimusta allekirjoittavinaan.

Onko tämä hyväksyttävää? Saako ministeri valehdella ja johtaa ihmisiä, mediaa ja eduskuntaakin harhaan? Itsenäisyyspuolueen hallituksen mielestä ei saa. Puolue teki kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille. Oikeuskanslerilla on tietyin edellytyksin oikeus tehdä perustuslakivaliokunnalle aloite valtakunnanoikeuden koolle kutsumisesta. Lopullisen päätöksen oikeuden koolle kutsumisesta tekee eduskunta. Ministeri voidaan tuomita virkatoimistaan vain valtakunnanoikeudessa.

Oikeus aloitteeseen on myös oikeusasiamiehellä, kaikilla valiokunnilla perustuslakivaliokunta itse mukaan lukien sekä vähintään kymmenellä kansanedustajalla. Itsenäisyyspuolue kääntyi näistä oikeuskanslerin puoleen, sillä todennäköisesti hänkin on asianosainen. Todennäköisesti ministeri Jutta Urpilainen jymäytti häntäkin.

Sopimusbluffiin liittyy sivujuonteita mm. vakuuksien merkittävyydestä, mutta sen asian IPU jätti kantelussaan sivuun. IPU haluaa kuitenkin selvitettävän, liittyvätkö valtakunnallisten lehtien päätoimittajien keväiset erottamiset bluffin julkistamiseen. Samoin puolue haluaa, että ministeri Stubb puhdistetaan nettikirjoittelussa esiintyneistä vihjailuista, että ministerin englantilainen vaimo olisi osallistunut konsulttityöhön, jolla Suomen hallitusta neuvottiin sopimusten muotoilussa.

Ylen uutisen mukaan vakuusasioista on tehty muitakin kanteluita, kaikkiaan kymmenkunta.

Seuraavassa Itsenäisyyspuolueen kantelu kokonaisuudessaan. Liitteistä tosin on vain kuvaus.

—————————————————-

Itsenäisyyspuolue

Nikinsaarentie 31

62900 ALAJÄRVI

0400-565366

info@ipu.fi

Valtioneuvoston oikeuskansleri

PL 20

00020 VALTIONEUVOSTO

KANTELU MAHDOLLISESTA MINISTERIRIKOKSESTA

Epäilemme valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen rikkoneen Rikoslain 40 luvun 8 §:ää eli syyllistyneen törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Samalla epäilemme ministerin syyllistyneen virkavelvollisuutensa rikkomiseen Rikoslain 40 luvun 9§:n tarkoittamalla tavalla olemalla epärehellinen mediaa, Suomen kansaa ja muita EU:n jäsenmaita kohtaan. Ministeriltähän edellytetään tavanomaista suurempaa nuhteettomuutta virkatoimissaan.

Epäilty tapahtuma

Valtiovarainministeriö tiedotti vakuussopimuksesta Kreikan valtion kanssa helmikuussa 2012 ja maailmalle välittyi valokuva, jossa ministeri Urpilainen ja Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos muka allekirjoittavat maitten välistä sopimusta Kreikalle annettavan tuen vakuuksista, jota sopimusta ei ilmeisesti kuitenkaan ole olemassa, koskapa sellaista ei ole asiakirjojen julkiseksi tulemisen jälkeenkään esitetty. Ministeri Urpilainen ei ole missään vaiheessa oikaissut, että lehdissä ollut kuva ja tekstit maitten välisestä sopimuksesta eivät pidä paikkaansa. Tästä on lupa päätellä, että harhaanjohtavalla tiedottamisella oli ministerin hyväksyntä. Ministeri oli siis vastuussa virheellisestä tiedottamisesta, ja näissä asioissa ministerin vastuu on RL 40 luvun mukaan rinnastettava virkamiehen vastuuseen.

Allekirjoitustilaisuus, josta tärkeän näköistä kuvaa levitettiin maailmalle, oli yleiseltä tiedotusväeltä suljettu. Sen jälkeen asiakirjat julistettiin salaisiksi ja bluffi olisi mennyt täydestä, mikäli KHO ei olisi määrännyt asiakirjoja valituksen jälkeen julkisiksi.

Toimissaan ministerillä on ollut alaisia apulaisinaan, jolloin hän on mitä ilmeisimmin käyttänyt väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön tai henkilöihin nähden (RL 40 luku 7§), eli on syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Törkeäksi menettelyn tekee se, että ministerillä oli pelissä suuret panokset ja hän tavoitteli menettelyllään suurta poliittista hyötyä puolueelleen ja omalle karriäärilleen, ja väliaikaisesti tässä onnistuikin.

Toisaalta, kun politiikka on eräänlaista nollasummapeliä, jossa toisen puolueen tai puolueen puheenjohtajan nousu tarkoittaa toiselle alamäkeä, niin valheellisella tiedottamisella tavoiteltiin samalla vahinkoa muille puolueille ja vastustajille myös henkilökohtaisesti.

Ministeri ja samalla puolueen puheenjohtaja oli vakuuttanut, että ei mene hallitukseen, jos vakuuksia ei saada ja tukea ei anneta Kreikalle ilman vakuuksia (tai takuita). Hän vaati myös kreikkalaisilta ”uudistuksia”. Käytännössä takuiden tai edes jonkinkaanlaisten vakuuksien hankkiminen osoittautui erittäin vaikeaksi, mutta Suomi ja sen valtiovarainministeri olivat kuitenkin tuen myöntämisen kannalla muiden euromaiden tavoin. Lopulta saatiin solmituksi Kreikassa toimivien pankkien kanssa jonkinlaiset vastavuoroiset talletussopimukset, ”swapit”, jotka on nyt selitetty vakuuksiksi. Sopimukset pankkien kanssa olisivat kuitenkin johtaneet äänestäjät ajattelemaan, että tässähän tuetaankin pankkeja eikä Kreikan kansaa. Pankkien tukeminen olikin jo saanut julkisuudessa kritiikkiä osakseen. Siksi oli poliittisesti edullisempaa näytellä kuin sopimus tehtäisiin Kreikan valtion kanssa. Samalla puolueen puheenjohtaja ja ministeri Urpilainen astui valtiomiessarjaan allekirjoittamalla tärkeän kansainvälisen sopimuksen. Vakuussopimusta valtion kanssa ei kuitenkaan ole nyt esitetty, eli sitä ei ole solmittukaan. Sen sijaan keväällä 2013 paljastuivat sopimukset pankkien kanssa.

Muka valtioidenvälisenä sopimuspaperina on nyt esitetty pakosta julkistettu englanninkielinen ministeri Venizeloksen kirje ministeri Urpilaiselle, kun muuta ei ole olemassa. Itse asiassa tämä kirje näyttäisi olevan ministereiden pöydällä molempien ministereiden edessä siinä kuvassa, joka levisi maailmalle noin 22.2.2012. Tässä kirjeessä ei puhuta vakuuksista, joten sitä ei voi parhaalla tahdollakaan tulkita maitten väliseksi vakuussopimukseksi. Tarkasti kuvia tutkien näyttäisi ministeri Venizeloksen edessä olevan sellainen kopio kirjeestä, jonka laitaan ministeri Urpilainen oli jo vetäissyt oman nimensä varsin suurella käsialalla ilman mitään mainintoja tehtävästä tai ammatista. Nimen oikea laita menee kirjeen oikean reunatasauksen ylitse. Ministeri Urpilainen ilmeisesti puolestaan harjoittelee kuvassa nimikirjoituksensa kirjoittamista toiseen eli sellaiseen Venizeloksen kirjeen kopioon, jossa hänen omaa nimeään ei ole vielä ennestään.

Menettelyn tekee edellä olevankin perusteella törkeäksi myös se, että teko tehtiin erityisen suunnitelmallisesti ja häikäilemättömästi. Kuin demokratian pelisääntöjä halveksien. Menettely on siten kokonaisuutenakin arvosteltuna törkeä.

Rikoslain mukaan rangaistusskaala kuvatusta rikoksesta on vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen sekä viraltapano.

Julkaiseminen Helsingin Sanomissa

Asiakirjojen tultua keväällä 2013 julkisiksi Helsingin Sanomat julkisti niitä useammassakin numerossaan, ainakin 14.5., 15.5. ja 27.5.2013. Lehti vihjaisi valtioiden välisen todellisen vakuussopimuksen puuttumiseen 14.5. ja julkisti Urpilaisen ja Venizeloksen allekirjoituskuvan uudemman kerran 15.5.

Vajaat kaksi viikkoa bluffikuvan uudelleenjulkistamisen jälkeen erotettiin Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Samaan aikaan erotettiin myös Demari-lehden päätoimittaja. Luonnollisesti joillakin kansalaisilla heräsi epäilys, että päätoimittajien erottamisella ja bluffin jonkinasteisella julkistamisella olisi yhteys.

Päätoimittajien erottamisen julkitulon päivänä maanantaina 27.5.2013 HS:n toimittaja Kalle Silfverberg kirjoitti illalla lehden nettiversioon otsikolla ”VM julkaisi lisää Kreikka-asiakirjoja – valtioiden välistä sopimusta ei ole joukossa”. Tämä kirjoitus löytyy lehden arkistosta. Kirjoituksen johdosta käydyssä nettikeskustelussa vihjaistaan myös mahdollisuuteen, että ministeri Alexander Stubbin brittivaimo, juristi, olisi mahdollisesti ollut jäävinä työstämässä Suomen valtion ja kreikkalaisten pankkien välisiä sopimuksia. Julkisuudessahan on kritisoitu myös ulkomaisen konsulttityön tarvetta ja huomattavia kustannuksia.

Helsingin Sanomien uutisoinnin olemattomasta sopimuksesta tekee merkittäväksi se, että maamme televisiokanavat lienevät vaienneet koko asian. Miksi ovat olleet hiljaa, olisi sekin merkittävä sivujuonne selvitettäväksi. Blogisti Jan Hurri kirjoitti kuitenkin Taloussanomissa 26.5.2013, että valtioiden välinen sopimus puuttuu.

Itsenäisyyspuolueen esitys

Edellä olevan perusteella kunnioittavasti esitämme, että Oikeuskansleri tutkii tapaukset perusteellisesti, ja mikäli esittämämme näkökohdat osoittautuvat likimainkaan paikkansapitäviksi, niin Oikeuskansleri esittää perustuslakivaliokunnalle valtakunnanoikeuden koolle kutsumista tapaus Urpilaisen selvittämiseksi.

Haluamme myös, että ministeri Urpilaisen ja                   allekirjoitusbluffin mahdollinen osuus päätoimittajien erottamisiin tutkitaan samalla kertaa.

Koska julkisuudessa on vihjailtu ministeri Stubbin vaimoon liittyen jäävistä konsulttityöskentelystä, niin esitämme, että samassa yhteydessä ministeri Stubb ja vaimonsa pestään puhtaiksi tällaisista epäilyistä.

Dokumentit

1. Tieto vuonna 2012 Kreikan valtion kanssa solmitusta sopimuksesta levisi kaikkiin Suomen tärkeimpiin medioihin ja niiden kautta ihmisten tietoon. Liitämme oheen maakuntalehti Keskipohjanmaassa olleen STT:n jutun päivältä 22.2.2012.

2. Olemme saaneet käyttöömme hyvälaatuisen kuvan ministereiden allekirjoitustilaisuudesta digitaalisessa muodossa. Oheistamme kuvasta A4 kokoa olevan paperikopion. Siitäkin voi nähdä, että ministereiden edessä todella on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kopioita Venizeloksen yksityiskirjeestä ministeri Urpilaiselle (private & confidential), ja Venizeloksen edessä näyttäisi olevan sellainen kopio, jonka reunaan ministeri Urpilainen oli harjoitellut nimikirjoitustaan.

3. Oheistamme kyseisen englanninkielisen Venizeloksen kirjeen paperikopion, jota on hyvä verrata edellisessä kuvassa ministereiden edessä näkyviin papereihin. Tätä siis kutsutaan valtioiden väliseksi sopimukseksi! Käsityksemme mukaan menettely pitää suorastaan kansalaisia ja koko maata pilkkanaan ja on suuresti moitittavaa, myös oikeudessa tuomittavaa.

4. Media (STT) levitti vielä heinäkuun 2013 lopulla tietoa siitä, että Venizeloksen kirje olisi maitten välinen sopimus ja että Suomi ja Kreikka allekirjoittivat vakuussopimuksen helmikuussa 2012. Oheistamme maakuntalehti Keskipohjanmaassa julkaistun STT:n jutun päivältä 24.7.2013. Tuolloin julkistetussa kirjeen kuvassa näkyy vain kirjeen yläosa, jonka asioista vähemmän perillä oleva tulkitsee asiayhteydestä ja kuvaan liittyvästä tekstistä johtuen vakuuksia koskevaksi sopimusasiakirjaksi. Julkisuudessa esiintyy siis edelleen harhaanjohtavaa informaatiota, vaikka Helsingin Sanomat ja mm. blogisti Jan Hurri olivat pyrkineet tuomaan totuutta esille.

5. Ote Helsingin Sanomista 15.5.2013. Tekstissä kerrotaan kauttarantain, että Suomen mahdollisesti saamista vakuuksista ei ole tehty sopimusta Kreikan valtion kanssa. Emme onnistuneet enää 14.8.2013 saamaan netin kautta esille juuri tätä tekstin osaa emmekä tuolloin uudelleen julkistettua kuvaa allekirjoitustilaisuudesta.

6. Helsingin Sanomien toimittaja Kalle Silfverbergin kirjoitus maanantaina 27.5.2013 illalla. Jo kirjoituksen otsikossa mainitaan, että valtioiden välistä sopimusta ei ole julkistettujen asiakirjojen joukossa.

Juankoskella 18.8.2013

ITSENÄISYYSPUOLUE r.p.

Antti Pesonen

puheenjohtaja

Mauri Nygård

varapuheenjohtaja

Liitteitä 6 kp

ET TU, KEPU!

Että sinäkin Kepu, ja Juha Sipilä, olette sitten täysillä mukana älyttömyydessä! Olette vaatimassa eläkeiän nostoa ja opiskeluaikojen lyhentämistä Suomen tärkeimpinä pelastuskeinoina. Rakenneuudistuksena. – Itkeäkö vai nauraa?!

Ne, jotka ovat säilyttäneet edes hieman viihteen ja median aivopesun myllerryksessä järkeä päässään, ovat toki jo ajat sitten tajunneet, että kyllä maan talouden ongelmat ovat jossain aivan muualla kuin työvoiman saannissa. Ongelma on työpaikkojen saannissa.

Hallituksemme on niin ulkona kuin leppäkeihäs tai solkkuämpäri, ja Kepu sitä myötäilee. Että myös Timo Soini on samoilla linjoilla, ei yllätä. Eihän asioilla tai loogisella ajattelulla ole Timolle väliä. Tulevalla ministerin pallilla on.

Kepun ja Elinkeinoelämän keskusliiton älyttömyydet julkistettiin STT:n uutisessa 10.8.2013.

Tulee mieleen tiedot Ruotsissa 80-luvulla toimineesta varjohallituksesta, tai siis todellisesta hallituksesta. Ilmeisesti jokin vastaava hullun yritysjohtajan tai täysin moraalittoman taloustieteilijän vetämä hallitus meilläkin taustalla on. Ei kai tämä muutoin voi olla mahdollista. Virallisessa hallituksessamme on sentään joitakin ihmisiä, joiden ei muuten luulisi ihan älyttömyyksiin lähtevän.

Pohjimmainen syy vaikeuksiimme on tietenkin vapaakauppa, integraatio, jolle ei ole olemassa mitään tieteellistäkään perustetta. Integraation vahingollisuus välittyy nykyisin meille etenkin euron korkean kurssin kautta. Talonpojan järki tosin sanoo, että paljon pitäisi kurssin alentua, jotta kiinalaisille ja intialaisille pärjäisimme. Tullit ja tuontikiintiöt ja vastaavat kuten ennen olisivat toinen keino. Kaikki muu vouhotus on naurettavaa hämäystä.

Paljon toki Suomessa auttaisi sekin, jos perutaan rikkaille annetut verohelpotukset, jolloin päästään eroon ns. valtiontalouden kestävyysvajeesta ja jos sitten investoidaan rakennustuotantoon. Sunniteltu palvelujen heikentäminen ja kansalaisten kurittaminen on äärikapitalismmia, mitä myös ns. vasemistopuolueet nyt kannattavat.

Uskotko näitä, nutturapäitä?

Toisinajattelija 14.8.2013 päivän vastaisena yönä

Klikkaa myös alla olevaa tekstikuvaa, kerran.

Suuri uutinen Joensuusta

Perussuomalaisten puoluekouksesta Joensuusta saatiin monen jännityksellä odottama suuruutinen, oikea jytky! Helsingin Sanomat sen noteerasi heti tuoreeltaan verkkosivuillaan, samoin Iltalehti.fi, STT uutisoi pienesti väliotsikolla ja sähköinen media taisi vaieta pääuutisesta kokonaan. Mikä lie ollut linja maakuntalehdissä?

Kuulin muutamat radiouutiset ja Ylen televisiouutiset. Kuulemissani valtamedia jatkoi jo vuosia kestänyttä hämäyksen linjaansa. Kerrottiin Perussuomalaisten uudesta puoluesihteeristä. Tämä kun oli peräti äänestänyt aikoinaan EU-jäsenyyttä vastaan ja vaatii nyt tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan. Ruotsinkielisten uutistenkin mukaan maahanmuuttokielteisyys lisääntyy. Puolueen eurovaaliteemojen tavoitteena on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja tukipakettien vastustaminen.

Mielestäni hyviä teemoja. En kuitenkaan usko perussuomalaisten pystyvän vaikuttaa EU:n sisällä kehitykseen. Sitä paitsi EU:han on jo liittovaltio. Nyt siitä luovutaan ja mennään keskitettyyn yhtenäisvaltioon.

Vaan päivän ja Joensuun puoluekokouksen pääuutista ei kerrottu televisiouutisissa. Ei kerrottu Joensuun Jytkyä!

Monelle suomalaiselle ja perussuomalaiselle on suuri uutinen, että Perussuomalaiset eivät vastusta euroa eivätkä EU-jäsenyyttä. Se tuli nyt selväksi ilman äänestyksiäkin.

Joensuun kokouksessa oli puolueen jäseniä, jotka olisivat halunneet, että euroon olisi otettu selkeä kanta. Tusina kansanedustajiakin oli tämän puolesta kirjelmöinyt, mutta puolueen johto ei halunnut asiaa käsittelyyn, eikä sitä otettu. Esimerkiksi jäsen Seppo Hauta-aholta evättiin asiaa koskenut puheenvuoro, vaikka hän omien sanojensa mukaan toimi pyynnössään sääntöjen mukaan.

Puolue on yhtä kuin Timo Soini, ja Soini haluaa ministeriksi. Siksi jäsenyyksiä ei vastusteta nyt eikä ministerinä. EU-vaalien ohjelmatyöryhmän vetäjä Sampo Terho muotoili puolueen linjan euroon siten, että puolue ei ole sitoutunut euroon, mutta ei myöskään aja siitä eroamista.

Eduskunnassa ei siis ole yhtään puoluetta, joka ajaisi eroa EU:sta ja eurosta.

              Mauri Nygård
toisinajattelija.fi
IPUn vpj Kokkolasta

Julkaistu Keskipohjanmaassa 4.7.2013

EIKÖ URPILAISEN PITÄISI EROTA?

EROTETTIINKO SEN SIJAAN PÄÄTOIMITTAJA BLUFFIKUVAN JULKAISEMISESTA?

Klikkaa kuvaa kerran.

OTE HELSINGIN SANOMISTA 15.5.2015:

Helsingin Sanomat on saanut käsiinsä valtiovarainministeriön suomennoksen kohupaperista, jossa kerrotaan Suomen ja Kreikan välisestä ”vakuusjärjestelystä”.

HS kertoi eilen, että valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) ja Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin helmikuussa 2012 allekirjoittamassa poliittisessa sopimuksessa ei puhuta sanallakaan vakuuksista.

Miten se oikein sattuikaan ajallisesti sopivasti, että kun HS julkaisi bluffikuvan, jossa ministeri Jutta Urpilainen ja Kreikan valtiovarainministeri olivat allekirjoittavinaan Suomen ja Kreikan välisen vakuussopimuksen, niin kaksitoista päivää julkaisemisesta HS:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen sai kenkää? HS siis julkisti karsean Suomen kansaan kohdistuneen hämäyksen ja kirjoitti siitä kahtena peräkkäisenä päivänäkin.

MIKSI MUU SUOMI ON HILJAA TÄSTÄ VARSIN TODENNÄKÖISESTÄ YHTEYDESTÄ?

Miksi media ja Kokoomus tai muut puolueet eivät vaadi Urpilaisen päätä vadille, niin kuin ne vaativat Anneli Jäätteenmäen eroa, kun tämä valehteli tietolähteensä Paavo Lipposen lupauksesta tukea USA:ta ennen Irakin sotaretkeä? Jäätteenmäkihän oli sentään tuolloin sattumalta isänmaan asialla paljastuksellaan. Samaa ei voi sanoa Urpilaisen puuhista.

Tässä kyseisessä yllä olevassa kuvassa Urpilainen ja Venizelos ovat allekirjoittavinaan vakuussopimusta 20.2.2012. Mitään maitten välistä sopimusta ei ole kuitenkaan löytynyt. Ei nytkään, kun oikeuden päätöksellä salaisiksi julistetut asiakirjat on pitänyt julkistaa.

Allekirjoitettavana näyttäisi sen sijaan olevan Venizeloksen Urpilaiselle lähettämä kirje. Alla on kuva itse kirjeestäkin, jonka alanurkassa on myös Jutan nimikirjoitus! Verratkaa kuvia. Ohessa myös kirjeen epävirallinen suomennos.

————————————————————————————-

HELLEENIEN TASAVALTA

Epävirallinen käännös

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

MINISTERI

YKSITYINEN JA LUOTTAMUKSELLINEN

Vastaanottaja: Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen tasavalta

Lähettäjä: Valtiovarainministeri Evangelos Venizelos

Helleenien tasavalta

13.2.2012

Hyvä ministeri Urpilainen

Sopimus yksityisen sektorin osallistumisesta velkojen uudelleenjärjestelyyn / PSI LM-sopimus

Viittaamme Kreikan parlamentin hyväksymään yksityisen sektorin velkojen uudelleenjärjestelyyn osallistumista koskevan sopimuksen (PSI LM -sopimus) luonnokseen, jossa osapuolena olisivat Helleenin tasavalta apua saavana jäsenvaltiona, Euroopan rahoitusvakausväline ja Kreikan keskuspankki ja jonka kokonaisrahoitustuki on korkeintaan EUR 30 miljardia. Tässä kirjeessä käytetyillä sanoilla ja ilmauksilla on sama merkitys kuin PSI LM -sopimuksessa.

Tämä kirje vahvistaa, että

(i) Helleenien tasavalta tekee PSI LM -sopimuksen mukaisen noston vain vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja että kyseistä nostoa ei missään tapauksessa tehdä, mikäli vapaaehtoinen velkajärjestely ei osaltaan toteudu olennaisesti samanaikaisesti kuin PSI LM -sopimuksen mukainen nosto

ja

(ii) Helleenien tasavalta ei tee nostoa minkään muun sellaisen rahoitustukijärjestelysopimuksen nojalla, jossa se on PSI LM -sopimuksen tarkoittama apuasaava jäsenvaltio lukuun ottamatta EKP:n vakuusjärjestelyä ennen kuin ensimmäinen PSI LM -sopimuksen mukainen maksu on suoritettu.

Kunnioittavasti,

Helleenien tasavallan puolesta

Evangeios Venizelos

Varapääministeri ja valtiovarainministeri

Helleenien tasavallan edustaja

———————————————————————————-

Siis täyttä bluffia! Ennen kai sitä olisi sanottu valheeksi. Allekirjoitustilaisuudesta on julkaistu vain tämä yksi kuva. Muita kuvaajia ei suureen ja merkittävään tilaisuuteen oltu kutsuttu tai päästetty. Ja Jutta jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut!

Miten tämä on mahdollista?

No siten, että nyt Juttaan luotetaan. Samoin kuin on voitu luottaa gradunsa suurelta osin kopioineeseen kokoomuslaiseen ministeri ja sittemmin suurlähettiläs Jari Vileniin tai pääministeri Kataiseen, jonka poliittinen ura alkoi huhujen mukaan asiakirjahuijauksilla. Tällaiset poliitikot ovat luotettavia marionetteja. Saihan Vilenkin mm. osallistua EU:n perustuslakia valmistelleeseen konventtiin ja lopuksi palkittiin suurlähettilään viralla. Vilen on myös osallistunut Eurooppalainen Suomi ry:n toimintaan kuten myös Jutta Urpilaisen aviomies.

Nyt Jutta on hamaan hautaansa asti valtamedian ja sen taustalla olevien voimien näpeissä. Todella luotettavaa ainesta.

Mistä näissä vakuuksissa oli kysymys?

Kysymyshän oli alunperin siitä, että Jutta Urpilainen oli vaalihuumassaan luvannut, että ei mene hallitukseen, joka antaisi tukea muille maille ilman vakuuksia. Niinpä vakuudet piti sitten keksiä. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt, että nämä kyseenalaiset vakuudetkin kattavat vain noin viidenneksen myönnetystä rahamäärästä. Valtaosalle suomalaisten myöntämää rahaa ei siis ole mitään edes näennäisvakuutta. Silti Jutta katsoo, että hän piti sanansa.

Ei todellisuudessa pitänyt. Tässäkin olisi jo kovasti aihetta erota koko touhusta. Voitaisiinko jostain järjestää suurlähettilään paikka?

Järjestettiinhän suurlähettilään paikka 90-luvulla myös Antti Kuosmaselle, jonka kirja vedettiin pois kirjastoista ja kirjakaupoista. Antti kun paljasti, miten EU-neuvotteluista valehdeltiin Suomen maanviljelijöille komission suunnalta saadun luvan jälkeen. Jos ei olisi valehdeltu, niin Suomi ei ilmeisestikään olisi nyt EU:n jäsen.

VIELÄ NÄISTÄ VIIDENNESTÄ KOSKENEISTA VAKUUKSISTA: JUTTA URPILAINEN ITSE JOUTUI TOTEAMAAN TELEVISIOSSA, ETTÄ JOS EUROOPAN MAAT PÄÄTTÄVÄT ANTAA TULEVAISUUDESSA LAINOJA ANTEEKSI, NIIN SE EI TIETENKÄÄN KOSKE TÄTÄ VAKUUSSOPIMUSTA. SUOMI SILLOIN VAIN VAPAAEHTOISESTI LUOPUU RAHOISTAAN.

SEN SIJAAN JOS KREIKAN PÄÄSSÄ JÄTETÄÄN MAKSUT MAKSAMATTA, NIIN SILLOIN ASTUISI VOIMAAN TÄMÄ MONIMUTKAINEN JA KYSEENALAINEN VAKUUSMENETTELY.

EIKÖ TUO OLE SAIVARTELUA? EUROMAAT PÄÄTTÄVÄT ANTAA VELKOJA ANTEEKSI TIETENKIN VAIN SIINÄ TILANTEESSA, ETTÄ KREIKKALAISET PANKIT EIVÄT PYSTY HOITAMAAN MAKSUJAAN. SAMAHAN SE, KUMPI TILANTEEN ENSIN ÄÄNEEN TOTEAA. JOS TAI KUN KREIKASTA ILMOITETAAN, ETTÄ EI PYSTY, NIIN SITTEN EUROMAAT ILMOITTAVAT ANTAVANSA PAKON EDESSÄ VELKOJA ANTEEKSI, JOLLOIN VAKUUDET EIVÄT OLE VOIMASSA EDES TÄMÄN PALJON JAUHETUN VIIDENNEKSEN OSALTA.

Timo Soini osti Helsingin Sanomilta etusivun ilmoituksen, jossa kertoi sopimusbluffista. Myös toimittaja Jan Hurri perehtyi asiaan. Siinähän kävi sillä tavoin, että Suomi julisti sopimusasiakirjat salaisiksi, mutta Korkein hallinto-oikeus määräsi ne julkistettaviksi. Ministeriö ei sen jälkeenkään julkistanut ensin kaikkia asiakirjoja, vaan vasta median nostaman kohun jälkeen. Myös sopimukseksi esitetyn Veneziloksen bluffikirjeen suomennos oli aluksi jäänyt epähuomiossa julkistamatta.

Jan Hurri Taloussanomat 26.5.2013

”Valtioiden välinen
sopimus puuttuu

Suomen valtion ja Kreikan valtion välillä laadittu sopimus vakuusjärjestelystä on sekin edelleen julkistamatta, jos sellaista on ylipäätään olemassa.

Myöskään viime vuoden helmikuussa ”Suomen ja Kreikan väliseksi vakuusjärjestelyksi” luonnehdittu ministeri Venizeloksen kirje ministeri Urpilaiselle ei ole Suomen ja Kreikan välistä vakuusjärjestelyä koskeva sopimus.

Kirjeessä Venizelos vahvistaa Urpilaiselle, että Kreikka hyväksyy yksityisten rahoittajiensa velkajärjestelyyn liittyviä ehtoja. Suomen vakuusjärjestelystä kirjeessä ei ole sanaakaan.”

Kun Mikael Pentikäinen joutui lähtemään, niin Sanomien toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen vakuutti, että erottamiseen ei liity mitään yksittäistapausta. Ei tietenkään. Väliaikaiseksi päätoimittajaksi kutsuttiin Riikka Venäläinen. Kuvat HS.

Klikkaa kerran kuvaa, niin se suurenee. Saisi myös kommentoida.

6 – 0 vai 1 – 1 ?

Jalkapallossa joutuu katsomaan otteluita, joissa toinen tietää olevansa huonompi. Taktiikka rakennetaan sen mukaisesti, kuten viimeksi Kokkolassa KPV vastaan VIFK ja takavuosina Suomen maajoukkueessa.

Kummasta katsoja kärsii enemmän? Siitäkö, että joukkue häviää 6-0, vai siitä, että häviää enintään kahdella maalilla ja kerran viidestä ottelusta pääsee tasapeliin? Vastaus ei ole itsestäänselvä.

KPV:n suuruudenpäivinä pitkät pallot toimivat. Kärjessä oli hyviä pääpelaajia ja keskikenttä voitiin luovuttaa vastustajalle. Nyt sunnuntaina tuo strategia suorastaan itketti. Jos saa hieman liioitella.

Kärjessä oli jäähdyttelevä suuruus. Enimmän aikaa hän oli ottelun ulkopuolella. Ehkä siellä olisi pitänyt olla toinenkin kärkimies, mutta hänestä sain havaintoja vain ajoittain. Kärkimiehen juoksunopeus tai -halu tuli myös nähdyksi. Eittämättä hän olisi hyvä maalin edessä, mutta miten hän pääsisi sitä lähelle?

Kun piti puolustaa, niin pelaajat eivät yrittäneetkään palloon keskiviivan toisella puolen eivätkä usein muulloinkaan menneet lähelle vastustajaa. Pelistä huokui itseluottamuksen ja peli-ilon puute. Pelaajat pelkäsivät mokaavansa. Jos pelaaja sai pallon, niin hän vain roiskaisi sen nopeasti pois tontiltaan, vastuualueeltaan. Suuntaa katsomatta.

Vaikutti myös kuin jotkut olisivat olleet täysin puhki jo kymmenen minuutin pelin jälkeen. Oliko se fyysistä vai henkistä?

Oli siellä yksi pelaaja, joka yritti ja oli vikkelä jaloistaan, Jesse de Jong. Erottui muista. Niinpä hänet vaihdettiinkin pois toisella puoliajalla. No ehkä hän oli silloin jo väsynyt.

Kenties oli niin, että Jesse ei pitänyt paikkaansa. Oikea laita oli enimmäkseen tyhjä. Olisiko hänen pitänyt olla siellä? Kerran koko pelaajakaarti oli keskiviivan vasemmalla puolen. Tämä innokkuus pallon perään oli jotenkin ristiriidassa sen kanssa, että useinkaan puolustavat ja seisoskelevat pelaajat eivät vaivautuneet rientämään syöttöä vastaan. Naapurihan sen pallon sitten nappasi.

Kulmatilanteissa pisti silmään, että kauempana takatolpan takana ei ollut yhtään pelaajaa.

Peliesitteen mukaan KPV:ltä ei valmentajia puutu. Jos olisin päävalmentaja, ja entistä taktiikkaa pitäisi noudattaa, niin kokeilisin laittaa kärkeen useamman kaverin, jonkun nopeakinttuisenkin, loput vielä tiiviimmin oman maalin eteen ja Jessen karvaamaan siihen väliin.

Nyt oli tuuria. Päästiin tasapeliin. Kiitos maalivahdin. Ylivieskassa sen sijaan Tervarit hävisi Ypalle 6-0. Yksi maaleista oli suomalaisen sukunimen tekemä. Kummastahan ottelusta olisin nauttinut enemmän?

Mauri Nygård

täysin asiantuntematon satunnainen katsoja

toisinajattelija.fi

–Julkaistu Kokkola-lehdessä 5.6.2013-

Vaihtoehto EU:lle on toiminut nyky muodossaan valtakunnallisena järjestönä vuodesta 1992 lähtien.  Keski-Pohjanmaalla integraatiota opiskeltiin ryhmänä jo 80-luvun lopulla maakunnallisella tasolla Kokkolassa ja paikallisesti Himangalla. Kun valtakunnallinen järjestö oli käynnistynyt, niin keskipohjalaiset liittyivät siihen oman paikallisen työryhmänsä säilyttäen. Himangan ryhmä sulautui maakunnalliseen ryhmään.

Vuoden 1993 talvella haastattelin Mandatum pankin nuorta johtajaa ja pääomistajaa. Kiitokset vielä jälkikäteenkin Björn Wahlroosille mahdollisuudesta. Haastattelu julkaistiin VEY:n lehdessä. Järjestön nimeä ei näköjään oltu vielä tuolloin muutettu Maastrichtin sopimuksen mukaiseksi. Suomihan olikin alkuunsa menossa Euroopan talousalueeseen ETA:an vuonna 1994. Euroopan Unionin jäsenyys alkoi vuoden 1995 alussa. ETA-sopimus on silti edelleen voimassa, joten unionista eroaminen ei tarkoita ETA:sta eroamista.

Klikkaa kuvatekstiä kerran, niin saat sen suurempaan kokoon.