Toisinajattelija

Tanskalainen euroviisujen voittaja Emmelie de Forest YLEXin sivuilta

ILIMANAIKUISTA KEEKOILUA

Satuinpa katsomaan illalla töllötintä, jossa oli menossa euroviisut. Joku romanialainen mies siinä lauloi korkealla falsettiäänellä aika korkeilla puujaloilla seisten. Tai enhän minä jalkoja nähnyt. Saattoivat olla vaikka kultaiset. Kullattu kuuluisi euroviisujen mahtipontiseen tyyliin.

Miehen laulutapa oli yhtä poikkeavaa kuin aikoinaan suomalaisen Lordin. Jäinkin seuraamaan, voittaako hän nyt sitten kisat? Toinen syy jäädä katsomaan oli, että saisin syyn haukkua koko touhua. Ääneenkin. Sellainen on hyvin terapeuttista.

Ja aihetta haukkumiseen oli. Erityisesti kaiken mahtipontisuus, suureellisuus ja kylmyys. Lasia, suurta tilaa ja kylmää valoshowta. Erityisesti tuo lavastus eli valoshow vieroksutti. Miten kaiken pitää ollakin niin epäinhimillistä! Samalla suurta ja mahtavaa kuin Neuvostoliitossa.

Selitys tuli viereltäni samalta sohvalta. Valoshown olivat tehneet suomalaiset. No niin, olihan suuri kunnia.

Jostain syystä laulajien äänensävystäkin oli inhimillisyys ja läheisyys saatu pois. Poikkeuksena Italian edustaja, jolla tosiaan saattoi olla äitiä ikävä. Yleensä yksi toisensa jälkeen ulvoi jotain, kuten onko sinulla voimia tehdä sitä ou ou ou. Arvelin jo, että vika on töllöttimeni kaiuttimissa. Ne ehkä suodattavat äänen kapeaksi ja metalliseksi, epäinhimilliseksi volinaksi. Vaan teoria ei pitänyt paikkaansa, sillä kun suomalaiset nuoret selostajat puhuivat, niin se kuulosti ihan ihmisen ääneltä.

Suomalaisten esityksestä näin vain pätkiä. Siinä sanomamme eurooppalaisille oli ding dong ja naisten suudelma. Jotenkin tuli mieleen Juhani Tammisen kommentit jääkiekko-otteluiden tauoilla. Ai niin, Tamihan taisikin mainostaa tätä hienoa viisurunoutta.

Kieltämättä Tanskan nuoren naisen (en uskalla tytötellä) esitys oli lähes ehjä kokonaisuus. Naishenkilöä myös kuvattiin enimmäkseen niin tiivissä kuvassa – kasvot kestivät kuvaamisen – että taustan lavastevalot eivät päässeet häiritsemään. Saattoivatpa valot ollakin tässä jotenkin pehmeämmät. Reipasta yhtenäistä menoa kuunteli ihan nukahtamatta, ja siis katselikin. Särö tuli kuitenkin siinä, että tämän nuoren naissukupuolen edustajan piti väliin hymyillä viehkosti, vaikka lauloi dramaattista tekstiä. Esiintyjä ei millään voinut olla väläyttelemättä meille kaunista hymyään.

Sitten jännitettiin jääkö Suomi pisteittä? Ei jäänyt. Ihan loppuun asti en 26 maan pisteiden antoa jaksanut. Uni tuli. Hyvä niin, sillä pisteistä kertovat eri maitten spiikkereiden lässytykset olivat kiusallista katsottavaa ja pitkäveteistä ohjelmaa. Olin noussut anivarhain ja poikennut Hesassa, joten kehoni teki ihan oikean ratkaisun.

Ensimmäiset euroviisut lähetettiin vuonna 1956. Silloin osanottajamaita oli Länsi-Saksan ja Ranskan johdolla seitsemän eli Sveitsillä täydennettynä samat maat, jotka olivat vuonna 1951 perustaneet Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. Ensimmäisiä euroviisuja seurasi jo seuraavana vuonna Euroopan talousyhteisön (englanniksi lyhennys EEC, ranskaksi CEE) perustaminen.

Osa Länsi-Euroopan maista perusti Englannin johdolla oman löysemmän vapaakauppa-alueen EFTAn vuonna 1960. Siihen Suomikin liittyi liitännäisjäseneksi 1961 ja myöhemmin täysjäseneksi. Itä-Euroopan mailla oli oma yhteistyöalueensa ja -organisaationsa SEV.

EEC:n pohjalta poliittista yhteistyötä syvennettiin Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella 1992. Voimaan sopimus tuli seuraavan vuoden aikana ja Suomi aloitti unionissa 1995. Sen jälkeen unionia on moneen kertaan tiivistetty EEC-kauden kansallisvaltioiden yhteistyöstä nykyiseen käytännössä liittovaltioon tai vieläkin tiiviimpään keskusjohtoiseen valtioon. Hyvin merkittävä oli ns. Lissabonin sopimus eli EU:n perustuslaki, joka tuli voimaan joulukuussa 2009. Sitten Suomikin on jo ratifioinut ns. talouskurisopimuksen, jonka perusteella EU esimerkiksi ryhtyy tarkastamaan valtioiden budjetit etukäteen.

Tälläkin hetkellä myös EFTA on hengissä. Siihen kuuluvat Norja, Islanti ja Lichtenstein.

EU:n ”eteiseksi” perustettiin 1994 aloittanut Euroopan talousalue ETA, johon kuuluu nykyisin 30 valtiota Suomi ja EFTA-maat mukaan lukien. Jos siis maa eroaa EU:sta, niin ETA sopimus jää silti voimaan.

Kansanäänestyksen hylkäävän päätöksen johdosta Sveitsi ei kuulu ETAankaan. Maa on solminut erillissopimukset EU:n kanssa. Myös Tanska hylkäsi alunperin Euroopan unioniin kuulumisen, mutta kansaa äänestytettiin uudestaan, jolloin sopimus saatiin lävitse. Tanskalaiset ja ruotsalaiset hylkäsivät kuitenkin kansanäänestyksessä euron, norjalaiset koko EU-jäsenyyden. Suomen kansalaiset eivät ole saaneet äänestää eurosta.

Huonosti kävi myös ensimmäiselle yritykselle laatia EU:lle perustuslaki. Se hylättiin useammassakin kansanäänestyksessä. Sen jälkeen perustuslaki pilkottiin ja nimettiin uudestaan Lissabonin sopimukseksi, josta kansojen ei enää annettu äänestää muualla kuin Irlannissa. Toisella kertaa Irlannissa äänestettäessä kansalta saatiin lupa hyväksyä tämä sopimus.

Suomessa on äänestetty neuvoa-antavasti vain 1994 Maastrichtin sopimuksesta. Silloin eduskunta ja mm. sen perustuslakivaliokunta totesivat, että mahdollisesta EMU:n kolmannesta vaiheesta eli markasta luopumisesta päätetään sitten joskus erikseen annettavalla lailla. Näin ei kuitenkaan tehty. Myös jo alkuperäinen liittymispäätös oli tehty Suomen perustuslakia rikkoen.

Nykyisin EU:lla on 27 jäsentä, Pohjoismaista myös Tanska, mutta Tanskaan löyhästi kuuluvat Färsaaret ja Gröönlanti eivät kuulu unioniin. Kööpenhaminasta Färsaarille matkustava saa varautua tiukempaan tarkastukseen kuin Suomen ja Tanskan välillä.

Euroviisuihin saavat osallistua kaikki Euroopan radioliiton EBU:n jäsenmaat, joita on nykyisin myös Pohjois-Afrikan ja Aasian puolella. Kaikki Euroopan ulkopuoliset maat eivät ole kuitenkaan halunneet kisoihin osallistua, ja osallistujien määrä hieman vaihtelee vuosittain. Nyt osallistujia oli 39 maasta. Aikaisemmin osallistuneita, mutta nyt väliin jättäneitä maita oli yhdeksän.

Tarkkaavainen lukija lienee havainnut, että euroviisut ovat viihteen ohella politiikkaa. Juuri tuo politiikan aspekti tehnee kisoista niin suuria ja mahtavia, pompöösejä, euvostoliittolaisia. Vaikka toivonkin, että Suomi eroaisi viisujen takana olevasta Euroopan unionista (ei EBU:sta), niin eihän viisuilusta silti tarvitse erota. Kärsivät kansat tarvitsevat myös sirkushuveja. Saisivat ne huvit kuitenkin olla paremmin ihmisen mittakaavaan sovitettuja ja halvemmin toteutettuja.

Toisinajattelija 19.5.2013

Färsaaret eivät kuulu EU:hun.

Alla kuva Torshavnin satamasta Färsaarilta 2011.  Kuva: Mauri Nygård

Klikkaa tekstikuvaa kerran, niin se suurenee!

VAIHTOEHTO  EU:LLE  (VEU)  ANTOI  JULKI  KANNANOTON  EUROOPPA-PÄIVÄN  JOHDOSTA.   TEKSTI  LÄHETETTIIN  MEDIALLE  VEU:N  NIMISSÄ  MAININNALLA,  ETTÄ  LISÄTIETOJA  SAISI  PUHEENJOHTAJA  OLLI  SALINILTA  JA  HALLITUKSEN  JÄSEN  MAURI  NYGÅRDILTA.  TEKSTI  JULKAISTIIN  KUITENKIN  KESKIPOHJANMAASSA  YKSITYISHENKILÖITTEN  NIMISSÄ.  ALLEKIRJOITTAJIKSI  OLI  KYLLÄ  LAITETTU IHAN  OIKEAT  HENKILÖT,  SILLÄ  JUURI  ME  KAKSI  OLIMME  HALLITUKSESSA  KÄYDYN  KESKUSTELUN  JÄLKEEN  TEKSTIN  LAATINEET.   LEHTI,   ELI  SIIS  JOKU  TOIMITTAJA,  OLI  MYÖS  KEKSINYT  ERITTÄIN  OSUVAN  OTSIKON.  KIITOS  SIITÄ!

TÄLLAINEN  LEHDEN  OPEROINTI  JOHTUNEE  SIITÄ,  ETTÄ  SE  ON  LOPETTANUT  JO  VUOSIA  SITTEN  LEHDELLE  LÄHETETTYJEN  YHTEISKUNNALLISIA  MIELIPITEITÄ  SISÄLTÄVIEN  KANNANOTTOJEN  JULKAISEMISEN  PUOLUEEN  TAI  VASTAVAN  NIMISSÄ.   KESKUSTAN  KANNANOTTOJA  LEHTIKONSERNI  NÄKYY  KYLLÄKIN  EDELLEEN  JULKAISEVAN.

KÄYTÄNTÖ  VAIKUTTAA  OLEVAN  SAMA  MUISSAKIN  LEHDISSÄ.  ASIASTA  LIENEE  SIIS   SOVITTU  PÄÄTOIMITTAJAKERHOSSA  TAI  JOSSAIN  KUMMINKIN.  NÄIN  LEHDET  HALUAVAT  VAIKUTTAA  SIIHEN,  ETTÄ  POLITIIKKA  SAADAAN  POIS  POLITIIKASTA,  JA  MAASSA  VALLITSEE  YHDEN  VAIHTOEHDON  HEGEMONIA.  EI  TARVITSE  SITTEN  IHMETELLÄ,  MIKSI  POLITIIKKA  JA  ÄÄNESTÄMINEN  EIVÄT  TAHDO  IHMISIÄ  KIINNOSTAA.  TODELLISUUDESSA   EI  HALUTAKAAN,  ETTÄ  KIINNOSTAISI.  JOKAINEN  NUKKUVAHAN  ON  PUOLI  ÄÄNTÄ  KOKOOMUKSELLE,  SILLÄ  KOKOOMUSLAISET  KYLLÄ  ÄÄNESTÄVÄT.

KIRJOITETTU PÄÄTOIMITTAJAN PAKINAN INNOITTAMANA JA JULKAISTU KALAJOKILAAKSOSSA 11.05.2013.

KOMMENTTI RAHAN TEKEMISEEN

Alla olevasta kirjoituksesta saa käsityksen, kuin kaikki valtioiden keskuspankit olisivat yksityisessä omistuksessa. Tämä on kirjoittajalla väärä tieto, ja johtunee siitä, että USA:n keskuspankki on todella yksityistä bisnestä. Esimerkiksi silloin, kun Suomella oli oma keskuspankkinsa ennen euroa, pankki, nimeltään Suomen Pankki, oli todella valtion omistama.

Erhe ei mitätöi kirjoituksen pääsisältöä, sitä, että on ollut mieletöntä luovuttaa rahan tekemisen oikeus yksityisille pankeille, jolloin valtiot kärsivät maailmanlaajuisesti veloissaan. Valtion ei tarvitsisi todellisuudessa lainata keneltäkään. Vaikka inflaatiolla pelotellaan, niin totuus on, että valtion itsensä liikkeelle laskema raha aiheuttaa aivan yhtä vähän tai paljon inflaatiota kuin ulkomailta lainattu raha.

Suomessakin on käytetty elinaikanani silloin tällöin tietoisesti ja julkisesti ns. setelirahoitusta valtion budjetin tasapainottamiseen. Muistelen, että mm. vuonna 1978.

Kun esitin 90-luvun alussa ministereille Keski-Pohjanmaan lähetystön Helsingin matkalla setelirahoitusta laman avuksi, niin vastaus oli juuri väite inflaatiosta ja pääsin myös pakinanimimerkki Pipopään irvailun kohteeksi Keskipohjanmaa lehdessä. Että on meillä maakuntajohtaja, kun tuollaisia esittää!

Rahavallan saamista takaisin valtiolle ajaa erityinen yhdistyskin nimeltään Talousdemokratia ry. Asia on ollut myös jo jonkin aikaa Itsenäisyyspuolueen ohjelmissa.

Eurooppapäivän aattona 2013

Mauri Nygård

Tekstikuvaa kerran klikkaamalla sen saa suuremmaksi ja yläpalkista pääsee takaisin.

Kun klikkaa tekstikuvaa, niin se suurenee.  Etusivutekstiä klikkaamalla pääsee takaisin.

TÖIHIN SIITÄ!

VALTION TALOUDELLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN YLIJOHTAJA JUHANA VARTIAINEN HALUAA PIILOTYÖTTÖMÄT, ELÄKELÄISET, ÄITIYSLOMALAISET, OPPILAITOKSISSA LAISKOTTELEVAT JA MUUTOINKIN VAIN LORVAILEVAT TÖIHIN JA MYÖS LISÄÄ MAAHANMUUTTOA. VAIN SITEN SUOMI PELASTUU. TYÖMARKKINOILLE PITÄÄ SAADA LISÄÄ VÄKEÄ JA TUNGOSTA.

Juhana Vartiainen on korostanut tiedemiehen rooliaan. Hänen mielipiteensä ovat siis tieteen oikeiksi puhdistamia. Toista väittävät ovat jollain tavoin jälkeenjääneitä.

Vartiainen on koonnut viisautensa julkaisuun ”Työvoima tehokkaaseen käyttöön”. En ole nähnyt tuoretta julkaisua, joten voin arvostella sitä täydellisen tietämättömyyden antamalla ehdottomalla varmuudella. Olen kuitenkin lukenut muutaman julkaisusta tehdyn lehtiartikkelin ja olenhan minä nähnyt ja lukenut Vartiaisen teesejä aiemmin.

Helsingin Sanomien (25.4.2013) mukaan jo kirjan julkistamistilaisuudessa Jaakko Kiander oli toppuutellut Vartiaista, että oikeassa elämässä työvoiman tarjonta ei automaattisesti luo työpaikkoja. Samaa esitti sitten vain vähän kouluja käynyt työvoimaministeri Lauri Ihalainen päämedioissa. Ihalaisen mielestä työttömiä on kyllä ollut riittävästi tarjolla töihin, mutta työpaikkoja ei vaan ole syntynyt. Ihalainen on entinen SAK:n johtaja. Demareilla on siis näkemyseroja. Myös Vartiainen on taustaltaan sosiaalidemokraatti.

Kyllä mielestäni talonpoikaisjärki on oikeassa ja Juhana elää oikeistolaisen talousteorian norsunluutornissa. Kun otetaan huomioon nykyinen vapaa työperäinen maahanmuutto etenkin EU-alueelta, niin työvoiman määrähän on rajaton, eikä se ole luonut työpaikkoja, mutta on luonut lisää työttömyyttä.

Ei Juhana herra ole yksin teoriansa kanssa. Tähän saakka koko hallintoeliittimme pääministeri etunenässä on vaatinut eläkeiän korottamista. Vain siten vältämme muka ”kestävyysvajeen”. EU:n ja globalisaation luomat ongelmat ovatkin siis eläkeläisten syy. Voihan kevätauringossa höyryävä lantakasa! Mielestäni naurettavampaa selitystä syylliseksi ei juuri voisi keksiä, mutta ihan totisella naamalla pojat ja tytötkin ovat tätä esittäneet. Kestävyysvajehan siitä seuraa, kun eläkeläiset eivät työskentele tarpeeksi pitkään.

Jos joku ministeri ei vieläkään tiedä, niin saatan kertoa, että ne ovat työnanatajia, jotka irtisanoessaan väkeä alkavat vanhimmasta päästä. Saatan kertoa myös, että palkkatyön työtuntien määrä on edelleen vuoden 1990 tasolla, joten on ollut suuri onni, että suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja ovat näin säästäneet työttömyyskorvausmenoissa.

Siis koko Vartiaisen edustama teoria on tämän päivän oloissa ihan väärä, ja samoin väärä on eliitin esittämä syyllinen talousongelmiimme.

Toisinajattelija 27.04.2013

KOPIO

Mielipidekirjoitus 17.04.2o13

Yrjö Saraste

>>>>>>>>

Luja eurooppalainen julistaja.

Savon Sanomat hehkutti (17.04) Kataisen olevan ”Luja eurooppalainen.”

Lehti kertoi miten europarlamentin edessä nähtiin hyvin suoraryhtinen ja päättäväinen valtiomies, jolla oli uskallusta julistaa, että ”emme saa antaa nationalististen ja populististen äänenpainojen hallita eurooppalaista keskustelua”.

Kaleva (17.04) puolestaan totesi miten pääministeri Jyrki Katainen teki selväksi puheessaan Euroopan parlamentissa, että Suomi ei ole lipeämässä unionista. Edelleen miten Katainen julistuksenomaisessa linjapuheessaan korosti Suomen tahtoa olla mukana syventämässä Euroopan integraatiota,

Mielestäni Suomen pääministerin tule olla luja suomalainen. Lisäksi liittovaltioon tähtäävä integraation syventäminen on lopetettava.

Yrjö Saraste

On syytä kiittää

Kiitos Kirsi Virtanen!

Sinäpä Kirsi Virtanen sen sanoit (KP 13.4.13), mitä kansalaisaloitteiden väheksyminen on.

Väheksymistä, ainakin mikä koskee kansanäänestystä nykyisestä EU-sopimuksesta, esiintyi tässäkin lehdessä myös siinä muodossa, että nimien keräämisestä ei tehty muutamaan kuukauteen mitään uutista, vaikka tiedotteita läheteltiin useita. Kiitokset lehdelle kuitenkin siitä, että täällä käyneestä aloitteen isästä tehtiin haastattelu.

Viimeisimmät uutiset kertovat, että Mister Europaksi mainostettu Helmuth Kohl on nyt tunnustanut, että ei hän voinut sallia kansanäänestystä eurosta. Saksalaiset eivät olisi sitä hyväksyneet. Ei äänestetty myöskään Suomessa. Rikottiin perustuslakia. Sellaisessa kansanvallassa eletään, median suojeluksessa.

Mister Europa joutui eroamaan, kun selvisi, että kanadalainen asekauppias rahoitti hänen politiikkaansa.

Kiitos Arto Jokela ja Maria Guzenina-Richardson!

Osuit Arto naulankantaan, että tarvitaan maakunnalliset sote-alueet. Siis, että nykyiset maakunnalliset sairaanhoitopiirit pitää säilyttää. Hallituksen on tietenkin pakko vaihtaa nimet toisiksi, kun ovat niin kauan mesoneet. Toivottavasti hallinto ei samalla käänny epädemokraattisemmaksi.

Luulenpa, että tähän tulokseen on tullut myös ministeri Maria Guzenina-Richardson. Siksi hän onkin joutunut kokoomuspiirien sylkykupiksi, ja joukko sopuleita tulee mukaan pelkästään kivittämisen ilosta. Uusi laaja ja laajapohjainen työryhmä toivottavasti vetkuttelee koko asian vaalien ylitse. Ennenaikaiset vaalithan sen ainakin tekisivät.

Alunperin hallinnossa on ollut tarkoitus toteuttaa Kokoomuksen ministeri Ilkka Kanervan kauan sitten lanseeraamaa neitimallia, kapeaa väliporrasta, isoja kuntia ja vahvaa hallintoa Helsingissä. Kanervasta merkittävän vallan jakaminen maakunnille tai suoranainen maakuntaitsehallinto oli sen sijaan ”venäjältä”. Se oli maatuskamalli.

Taustalla on ikiaikainen Keskustan halu maakuntahallintoon ja Kokoomuksen ja demarien halu vastustaa Kepun valtaa maalaiskunnissa ja antaa valta isoimmille kaupungeille. Keskustan valtaa siis ajetaan alas. Viime vaalikaudella Kepu itsekin sitä tavoitteli. Sote- ja kuntauudistukset ajavat samalla yksityistämisen ideaa. Palvelut on helpompaa viipaloida suurista yksiköistä kansainvälisille yrityksille. Taloudellista säästöä ei synny, tuskinpa tavoitellaankaan.

Nykyinen ministeri on sitten vain oppinut, että olisi sulaa hulluutta lopettaa toimivat maakunnittaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sitä paitsi perussuomalaisethan ovat jo vähentäneet Kepun valtaa.

Maria G on niin kokematon poliitikko ja ministeri, että hän ajattelee ihmisiäkin. Näin haluan uskoa. Niinpä hänessä on alettu nähdä kaikenlaisia virheitä, kuten aikoinaan demarien pj Pertti Paasiossa. Paasio piti erottaa, kun oli aluksi hieman hidas ymmärtämään EU:n ihanuutta. Media erotti ja valitsi seuraajan, Ulf Sundqvistin.

Kiitos H. Alho!

Kysyit 14.4.13, milloin me nousemme puolustamaan omaa kaunista maatamme ja itseämme? Kyllä osa meistä on yrittänyt puolustaa. Tule Sinäkin nyt markkinoille keräämään allekirjoituksia vaatimukseen, että saataisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Kiitoksia Sebastian Koskinen ja Päivi Karjalainen!
Olitte saaneet näyttävästi 14.4.13 lehteen kuvia nuorten naisten sotaleikeistä. Neuvonkin kuvien naisia Anita Ahlvikia, Virpi Nortusta, Jenni Piikkilää ja Jonna Kantolaa tarttumaan rynnäriä parempaan aseeseen, kynään. Tulkaa markkinoille keräämään allekirjoituksia kansanäänestyksen vaatimiseksi. Se on tämän päivän maanpuolustustyötä. Sitä todellista ja tärkeää. Keräämistä voi tehdä muuallakin, joka päivä, ja kerääminen voi olla mielenkiintoista. Allekirjoituksen voi tehdä myös netissä.

Mauri Nygård
VEU KP:n pj
toisinajattelija.fi

-Julkaistu Keskipohjanmaassa sovitusti ilman asenaisten nimiä 16.4.2013-

Ennen oli miehet rautaa.

Kiistaton tosiasia on, että Suomi luovuttaa asteittain perustuslaillista valtaansa Euroopan unionille. Perustuslain mukaan Suomessa eduskunta päättää muun muassa yksiselitteisesti valtiontaloudesta ja eduskunnan budjettivalta on jakamaton.

Perustuslakivaliokuntamme luovuttaa nyt harkiten ja asteittain Eduskunnalle kuuluvaa valtaa pois. Tilanne muistuttaa Venäjän sortokautta, jolloin Suomen lait pyrittiin kumoamaan ja Venäjän lait saattamaan voimaan. Kansamme perustuslailliseen rintamaan kuuluivat nuorsuomalaiset, sosialidemokraatit ja ruotsalaiset. Myöntyväisyyslinjaa edusti vanhasuomalaiset, nykyisen kokoomuspuolueen edeltäjä.

Nyt kauhuissaan ”kumpujen kätköistä, mullasta maan isät katsovat poikiaan.” ”On vaaralle alttiina syntymämaa” kun se ”nyt on hoidossa poikasten:

Maamme nykyinen johto, joka toimii lobbareitten ja filosofien ohjauksessa pyrkii kaikin tavoin mielistelemään Brysseliä.

Yrjö Saraste

soraveteraani

Mielipidekirjoitus 04.04.2014

Yrjö Saraste

>>>>>>>>

Kuka laati, kuka esitteli.

Lehtitietojen mukaan osinkoveropäätös olisi tehty elinkeinoelämän taustajärjestöltä saatujen papereiden (HS 3.4.) perusteella. Hallitus kiistää tietysti asian.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki puolestaan on vakuuttanut, että hallituksen malli on ministeriön esittelemä.

Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä kuka sen esitteli vaan siitä kuka sen laati.

Yrjö Saraste,