Suden suojelulla ei ole legitimiteettiä

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 29 tammi 13 - 0 Comments

 

30.1.2013

SUDEN SUOJELULLA EI OLE LEGITIMITEETTIÄ

 

Wikipedian mukaan sivistyssana legitimiteetti voidaan nähdä kansalaisten tosiasiallisena hyväksyntänä järjestelmää kohtaan. Susien nykyisen tasoisella suojelulla ei ole läheskään kaikkien hyväksyntää. Voidaan siis lohkaista, että susilla ei ole maaseudulla legitimiteettiä.

Monen mielissä legitimiteetti katoaa sudelta tai muulta suurpedolta, kun tämä syö kotieläimen tai lemmikkieläimen, useimmiten koiran. Tai kun lauma alkaa pyöriä nurkissa niin, ettei koululaisia uskalla jättää yksin koulutielle. Tai kun marjaan pitää mennä arastellen ja tiukuja soitellen.

Vuosittain paljastuu viitisenkymmentä tapausta, kun sudet ovat tappaneet koiran, usein arvokkaan metsästyskoiran.

Monien mielestä EU:n antama tiukka suurpetojen suojelulaki ei siis ole oikein, vaan ”meitä on kohdannut vääryys”.

Ihmetellään myös suomalaisia ns. luonnonsuojelijoita. He kun siirsivät Suomenselälle ensin metsäpeuroja ja kannan vahvistuttua siirtoistuttivat tänne myös karhuja ja ahmoja. Nämä siirtoistutukset tiedän varmasti tosiksi. Sen sijaan huhuttu susien siirtäminen tuntuisi tarpeettomalta, sillä nämä kulkevat omin jaloinkin aivan uskomattomia matkoja ja löytävät ruoka-apajan ominkin toimin.

Luonnonsuojelijat loivat siis tarkoituksella tänne suuren ja verisen gladiaattorikentän. Onko se luonnonsuojelua?

Voidaan puhua panettelumielessä vähintään yhtä oikeutetusti verenhimoisista luonnonsuojelijoista, kuin puhutaan verenhimoisista metsästäjistä.

Olen pitänyt itseänikin luonnonsuojelijana. Ansiostani on perustettu muutama suojelualuekin, ja erään maailman pohjoisimpiin kuuluvan tervaleppämetsikön suojeleminen on parhaillaan vireillä. Silti en voi ymmärtää, mitä tunteita suojelija voi kokea tietäessään, että siellä ne sudet tai muut suurpedot nyt raatelevat ja syövät metsäpeuroja. Ahma sitä paitsi tappaa vain tappamisen ilostakin.

Ns. suojelijat selittävät toisilleen, että suden määrän lisääminen on välttämätöntä näiden geeniperimän turvaamisen vuoksi. Tämä selitys on kuitenkin täyttä puppua, suomeksi valetta. Sudet eivät osaa lukea eivätkä siis kunnioita itärajaa. Siellä samaan populaatioon kuuluu lähes koko laajan Venäjän ja Siperian katras Vladivostokiin saakka. Ei susi ole kuolemassa sukurutsaukseen.

Toki luontokuvaajia ja matkailubisnestä varten olisi suotavaa, että Kuhmon erämaissa olisi jonkinlainen määrä susia, mutta koko muu Suomi voitaisiin pitää täysin susivapaana, kuten Etelä-Suomen asukkaat haluavat ja näköjään hyvin pitkälle saavatkin pitää omat nurkkansa suurpedoista vapaina. Sinne eksyneet lopetetaan tai siirretään muualle.

Suden suojelu on ylittänyt rajan, jota luultavasti useimmat maaseudun ihmiset eivät voi pitää legitiiminä. Niin sitten Perhossa rikottiin lakia. Tehtiin samaa, mitä isoiset edellä Arkadianmäellä mm. perustuslakia rikkoessaan.

Sama on tilanne myös kanahaukan tapauksessa. Metsästäjät tietävät, että suurin osa riekoista (RKTL:n tutkimuksessa 68 %) kuolee kanahaukan kynsissä. Vallitsee intressiristiriita. Niinpä olen kuullut eri puolilta maata päätöksistä, että meidänkin kylässä päätettiin rauhoittaa kanahaukka. Ymmärsin, mitä puhuja tarkoitti.

Mauri Nygård

fil.lis.

Kokkola

Minne käppyrä katosi?

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 27 tammi 13 - 0 Comments

 

 

Minne käppyrä katosi?

 

Jos joku joskus käy näitä sivuja vilkaisemassa, niin saattaa ihmetellä, mikä valkoinen aukko on tässä alhaalla, ja aukon otsikossa puhutaan kruunun ja punnan kurssista.

Kysymys on siitä, että kurssikehitystä kuvaavat käyrät katosivat sivuiltani ihan omia aikojaan. Yritin siirtää käppyrät sivuilleni jonain iltana jo aiemmin, mutta silloin tuli ihmeellinen ilmiö: käppyrät katosivat sivuiltani aika lyhyen ajan kuluttua. Tietokoneelle kuvan tallentaminen näytti onnistuvan, mutta kun sitten myöhemmin otin sieltä kuvan esille, niin sekin häipyi ehkä puolen minuutin kuluttua. No nyt toisena päivänä kuvan siirtäminen osoitteesta

Euron punta- ja Ruotsin kruunukurssit, kuukausittain – Suomen Pankki

näytti onnistuvan. Kuva jäi toisinajattelijan sivuille. Aikaisemmin blogeissani sanottu tuli näin todistetuksi.

Vaan eipä jäänytkään. Seuraavana päivänä kuvan sisältö oli kadonnut. Raamit vain jäljellä.

Kaikkeen on syynsä. Myös tähän ilmiöön. Voisiko joku viisaampi yrittää kertoa, mikä se syy on? Muut kuvathan ovat säilyneet sivuillani ihan hyvin.

 

Kysyy neuvoa

Mauri 27.1.2013 kl 14

Tyrmäävä Tyrväinen Radio 1:ssä lauantaina kl 13

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 25 tammi 13 - 0 Comments

Kuuntele YLE Radio 1 lauantaina 26.1.2013 kl 13.00 Mikä maksaa!

 

Tyrmäävä Tyrväinen

 

Tänään perjantaina 25.1.2013 Ylen radio ykkösessä aloitti uusi taloustoimittaja Juho-Pekka Rantala. Hänellä oli haastateltavanaan suorassa lähetyksessä Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen sekä monilahjakkuus Leila Simonen. Ihan mukavia alkuunsa juttelivat.

Sitten ohjelmaan osallistui puhelimen välityksellä myös Suomen Talousdemokratia ry:n tiedottaja Ville Iivarinen. Kun häneltä kysyttiin, mistä se raha tulee, niin hän heittäytyi vaatimattomaksi ja antoi kuuluisan ekonomisti Tyrväisen vastata. No Tyrväinen ei vastannut kysymykseen, mistä Ville Iivarinen saa rahansa tililleen. Tyrväinen selitti rahan syntyä eräänlaisena Raamatun luomiskertomuksena.

On kaksi vaihtoehtoa: Tyrväinen ei halunnut vastata. Ehkä halusi suorastaan johtaa harhaan, kun selitteli, että pankki on saanut ensin rahansa muualta, kun sitä eteenpäin lainaa. Tai sitten pääekonomisti Tyrväinen ei yksinkertaisesti ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Kuten eivät ihmiset yleensäkään. Tyrmäävää puhetta pääekonomistilta joka tapauksessa. Ei oikein lisännyt luottamusta edustamaansa pankkiin.

Vaivoin sai Iivarinen todetuksi ennen ohjelma-ajan päättymistä, että yksityispankit sitä rahaa tekevät tyhjästä antaessaan muille lainaa.

Ohjelma on kuultavissa uusintana huomenna lauantaina kl 13.00 nimellä ”Mikä maksaa”.

 

Toisinajattelija 25.1.2013 kl 18

Euron kruunu- ja puntakurssit

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 23 tammi 13 - 0 Comments
 
 
 
Euron punta- ja Ruotsin kruunukurssit, kuukausittain
 

 

Korkman ja Suvanto parhainpäinselittäjinä

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 20 tammi 13 - 0 Comments

Korkman ja Suvanto parhainpäinselittäjinä


 

Toimittaja Jukka Anias lähetti allaolevan viestin, kysyi kommenttia Sixten Korkmanin ja Antti Suvannon yhteisestä blogikirjoituksesta, jossa nämä herrat todistelevat, että Ruotsi ei ole hyötynyt kruunustaan. Toisin sanoen, että euro ei ole ollut haitallinen Suomelle. Pyynnön alla vastaukseni.

Käsitykseni on, että jovain on Ruotsi hyötynyt. Kruunun arvo on sentään ollut euroon verrattuna alhaisemmalla tasolla ja erityisesti kahden tärkeän vuoden ajan siitä, kun lama vuonna 2008 tänne rantautui. Nythän kurssi on jo taasen ruotsalaisille haitallinen.

Vastauksestani unohtui kuitenkin yksi pointti. Se, että kun ko herrat perustelivat Suomen tuoreita nykyisiä vaikeuksia, ei eurolla eikä vapaakaupalla, vaan mm. Nokian ongelmilla, niin vastaavasti sopii selittää, että takavuosina Suomella oli Nokian lottovoitto, ja sen vuoksi euron haitallisuus ei tullut pahemmin näkyviin aikaisemmin.


 

Toisinajattelija 19.1.2013


 

18.1.2013 11:38, Jukka Anias kirjoitti:

Hei,

Varmaan luitkin jo, mutta mitä mieltä olit/olet tästä analyysistä:

http://www.hs.fi/paivanlehti/paakirjoitukset/Oma+valuutta+ei+selit%C3%A4+Ruotsin+talouskasvua/a1358401410164?src=haku&ref=arkisto%2F

– jukka

Tervehdys Jukka ja kiitos huomaavaisuudesta, kun kysyt kommenttia. Sehän suorastaan imartelee.

1. En ole lukenut. Minulla ja HS:llä vallitsi pitkään toistemme boikotointi, enkä ole päässyt siitä kokonaan vieläkään eroon. Tarjosin 1991 kirjoitusta otsikolla "Integraatiolama" Hesarille. Vastaus viipyi ja viipyi. Soittelin pääkirjoitussivun toimittajalle. Lopulta hän, nainen, hermostui ja sanoi, että älä painosta. Voit joutua mustalle listalle. En sitten saanut enää läpi muitakaan kirjoituksiani, joten totesin olevani tuolla listalla. Tarjottelin sen jälkeen ko kirjoitusta maan muille suurimmille lehdille. Noin kymmenes lehti julkaisi, Kepari, jossa vaimoni oli töissä.

2. Kyseessä ovat nyt maan parhaimmistoon kuuluvat parhainpäinselittäjät. Miten sattuivatkaan kirjoittamaan yhdessä? Ja juuri tähän historian aikaan?

3. Ruotsin eliitti on tahallaan peesaillut EU:n ja EKP:n politiikkaa, kuten Tanskankin. Eihän kansan mielipiteelle pidä niin vain antaa periksi! Siis kun kansa äänesti euron ulkopuolelle. Valuutat ovat paljolti vaihdelleet yhdessä ja sovitusti. Kruunun ei annettu kuitenkaan nousta ihan yhtä älyttömyyksiin kuin euron (huom yli 90 % nousu). Siinä vaiheessa ruotsalaiset pelasivat valuutalleen alennusta, jolloin juuri meillä karviset tekivät päätöksiä metsäteollisuudesta. Suomessa tehtaita lopetettiin ja tuotantoa siirrettiin Ruotsiin. Tietenkin paperinkulutuksen muutokset koskettavat Ruotsiakin. Ruotsia moitittiin kruunun arvon alentumisesta / alentamisesta.

4. Kansainvälisesti valuuttojen arvoissa on valuvika. Länsivaluutat aivan väärällä tasolla. Juuri siksihän kiinalaisen palkkataso on "kymmenes osa" meikäläisten tasosta. Ihan pienet valuutan arvon muutokset eivät siis paljon kaukokauppaan vaikuta. EK tai Korkman ei puhunut mitään, kun palkkatasomme nousi viime vuoskymmenellä euron vuoksi lähes kaksinkertaiseksi. Vienti euromaihin on 30 % Suomen viennistä. Vain.

5. Ruotsin teollisuus investoi ulkomaille kovasti jo 80-luvulla. Se hidasti taloutta. Puhuttiin ruotsintaudista. Sama lienee siellä käytös ollut myöhemminkin kuten myös Suomessa. Vapaakauppa siihen pakottaa ja houkuttaa. Siis yhteinen alas päin vievä tekijä.

6. Työhönosallistumisaste selittäjänä on suorastaan itkettävä. Muna vai kana? Teollisuus potkii pois vanhemmat ikäluokat Suomessa, kun halvempaa väkeä saadaan nuoremmista. Jos olisi työtä, niin tekijöitä kyllä löytyisi. Tietenkin tarvitaan myös koulutusta. Nytkin 10 % alle 70-vuotiaista eläkeläisistä Suomessa on töissä, huvikseen, ei palkan vuoksi. Osuutta on mahdollista nostaa suurestikin, jos vain työpaikkoja olisi.

Meillä ajetaan siis kansan päähän älytöntä väestön ikääntymisestä muka johtuvaa kestävyysvajetta, vaikka ongelma on kansainvälinen vapaakauppa ja euro. On ollut hallituksillemme suuri onni, että väestö ikääntyy. Muutoin työttömyysluvut olisivat vielä nykyistä karmeammat.

7. Pohjoismaissa on siis mennyt euroaikana paremmin (mutta ei hyvin) kuin eteläisissä euromaissa, turismimaissa. Siinä se oleellinen syy ja selitys tähän onkin: turismi, joka on kärsinyt euron noususta ja korkeudesta. Matkailu on työvaltaisempaa kuin metsäteollisuus, joten valuutan arvon nousu siirtyy matkailussa lähes suoraan tuotteen hintaan. Amerikkalaiselle turistille kreikkalaisen parturin hinta oli noussut välillä 2001-2008 liki kaksinkertaiseksi. Kannatti mennä jonnekin muualle, vaikkapa naapuriin Turkkiin. Suomalaisillekin Turkki ja Thaimaa ym suhteellisesti halpenivat.

8. Tämänhetkinen Suomen valtiontalouden vaje johtuu suurelta osin siitä, että on vähennetty hyvätuloisten verotusta. Kun perutaan veronalennukset, niin vajetta ei olekaan eikä tarvetta kurjistaa heikoimpien elämää, kuten taasen suunnitellaan. Mm. pääomatulojen verotus takaisin tuloverotuksen kaltaiseksi! Mikä sen estäisi? Ai, että raha pakenisi maasta. Jos ja kun se on ongelma EMUn ynnä EU:n pääomien vapautta koskevien säännösten vuoksi, niin pitää erota EU:sta ja eurosta!

Terveisin

Mauri
 

Nobelisteina Afrikkaan sotimaan

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 17 tammi 13 - 0 Comments

 

 

Nobelisteina Afrikkaan sotimaan

 

Vuonna 1991 Maastrichtissa perustettu EU on kuulemma rauhanprojekti. Niinpä mekin EU:n jäseninä saimme viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Se velvoittaa nyt myös lähtemään Afrikkaan Maliin pakottamaan sikäläisiä muslimeja rauhaan. Päätyön tekevät Ranska ja Malin naapurivaltiot. Suomalaiset siellä lähinnä opettavat toisia tässä tappamisen jalossa taidossa.

Ihan Nobelin arvoista touhua siis. Kunniakasta olla sen ytimessä.

 

Toisinajattelija 17.1.2013

VIHREÄT POLIITTISESTI TIETÄMÄTTÖMIMPIÄ

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 16 tammi 13 - 0 Comments

 

 

VIHREÄT POLIITTISESTI TIETÄMÄTTÖMIMPIÄ

 

STT:n uutinen Keskipohjanmaassa 14.1.2013 kertoo TNS Gallupin tekemästä tiedustelusta. Sen mukaan eduskuntapuolueista vihreiden kannattajat tuntevat heikoimmin hallituksen koostumuksen. Vain 18 prosenttia pystyi luettelemaan kaikki hallituspuolueet. Näin mitaten poliittisesti viisaimpia olivat Vasemmistoliiton kannattajat.

Uutinen ei kerro eduskuntaan pyrkimässä olevien puolueiden kannattajien tietämyksen tasoa. Yleensäkin valtamedia haluaa nämä puolueet unohtaa. Gallupin oli tilannut Helsingin Sanomat.

Vihreitä koskeva tulos ei oikeastaan suuresti yllätä. Täytyy olla melkoisesti poliittisesti tietämätön, jos kannattaa Kokoomuksen puisto-osastoksi alistunutta puoluetta. Sehän tarkoittaa, että on Suomea, Eurooppaa ja maapalloa hallitsevan ison rahan tukena. Vihreät kuten Kokoomus kannattavat mm. EU-jäsenyyttä ja euroa.

Käsittääkseni yleensä juuri rahaoikeisto edustaa todellisten vihreiden arvojen vastapuolta. Siis mitä arvoja Vihreät todellisuudessa edistävät?

 

Toisinajattelija 16.1.2013

 

Suuri kummikeräys eduskuntavaaleihin 2015

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 10 tammi 13 - 0 Comments

Suuri kummikeräys eduskuntavaaleihin 2015

  • Itsenäisyyspuolueen hallitus on päättänyt käynnistää laajan varojen keräyksen seuraavia eduskuntavaaleja varten. Keräyksellä pyritään saamaan kokoon summa, jolla voidaan tehdä Itsenäisyyspuolue tunnetuksi kaikille suomalaisille valtakunnallisella mainonnalla.

    Keräys perustuu ns. kummiajatukseen. Kukin puolueen kummi sitoutuu maksamaan kuukausittain itse määräämänsä summan IPU:n eduskuntavaalitilille

    800026-12924349.

    Maksajaa pyydetään ilmoittamaan kummiksi ryhtymisestään alla mainitulle kampanjapäällikölle, jotta tämä voi seurata kampanjan etenemistä ja jotta maksaja olisi mukana arpajaispalkintojen arvonnassa.

    Puolueen kannalta on jo erittäin merkittävää, mikäli kummeja, yksityishenkilöitä tai yhteisöjä, löytyy sata, jotka maksavat keskimäärin 30 euroa kuukaudessa. Tuolloin kahdessa vuodessa kertyy jo peräti 72 000 euroa, mikä puolueen historiassa on ennennäkemätön voimavara.

    Eduskuntapuolueet saavat verovaroista puoluetukea n. 200 000 euroa jokaisesta kansanedustajastaan joka vuosi. Vertailu osoittaa, miten välttämätöntä kummikeräyksen järjestäminen nyt on, ja miten tärkeää on, että ihmiset ryhtyvät kummeiksi.

    Suosituksena kummimaksuksi voidaan pitää vähintäänkin tuota 30 euroa kuukaudessa, mutta kaikki tuki on tervetullutta. Jos ei muuta niin lahjoita edes kuukausittain ”pullakahvit” IPUlle. Silläkin summalla pääsee jo mukaan myös palkintojen arvontaan, kunhan ilmoittautuu kampanjapäällikölle.

    Samalla toivotaan ja hieman painostetaankin, että jokainen kummi hankkisi itsekin vähintään yhden uuden kummin.

 

Laivaristeilyjä arvotaan jo tammikuusta!


 

  • Jokainen nimensä ja yhteystietonsa ilmoittanut säännöllinen lahjoittaja eli kummi on mukana arvonnassa, jonka pääpalkinto tulee olemaan suuruudeltaan merkittävä, mutta toki myös suhteessa kummikeräyksen tuottoon.

    Ensimmäiset palkinnot – kaksi laivaristeilyä – arvotaan jo tammikuun 2013 loppuun mennessä kummeiksi ryhtyneiden kesken.

    IPU ottaa mielellään vastaan arpajaispalkintoja.

    Arpajispalkinnot saattavat olla vaikka lomailua maalaistalossa tai lomamökissä, matkailuvaunun "vuokrausta", tai pääsylippuja tapahtumiin. Tai jotain sopivia esineitä. Vain mielikuvitus on rajana. Palkintoidean saanut ottakoon siis yhteyttä kampanjapäällikköön, joka on

    Anja Koivistoinen

    puh 0400-277028, sähköposti kummikerays@ipu.fi.

Anja on tunnettu mm toimimisestaan Senioripuolueen puheenjohtajana.


 

  • Maksamiseen on vaihtoehtoja


 

Yksinkertaisinta toistuvan maksun lähettäminen on niillä, jotka käyttävät nettipankkia. Sen kun tekee vain normaalin pankkimaksun. ”Maksulapun” lopussa on sitten valikko, josta voi klikata, että kyseessä onkin kuukausittain toistuva maksu. Samalla valitaan ajanjakso, mille maksun haluaa. Joillakin pankeilla on myös vaihtoehto toistaiseksi. Sitä vaihtoehtoa Toisinajattelija käytti. Jos tulevat eduskuntavaalit ovat säännönmukaisesti vuoden 2015 huhtikuussa, niin sinne on aikaa 28 kuukautta.

Jos ei ole nettipankkia, niin siinä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin tai Anja Koivistoiseen, joitten avulla helpoin ja edullisin tapa maksaa löytyy. Oman muistin varaan maksamisen jättäminen on vähän epävarmaa.


 

Aloita heti


 

  • Koska asiat, hyvätkin, pakkaavat kiireisessä maailmassa unohtumaan, niin ryhdy toimeen heti ja tee tämän kuukauden lahjoituksesi välittömästi. Ja ota sitten yhteyttä kampanjapäällikköön, sähköpostilla mieluimmin.

    Jos sata ihmistä lahjoittaa keskimäärin 30 euroa, niin se tekee jo 3 000 euroa yhdessä kuukaudessa. IPU:lle se on merkittävä rahasumma.

    Aloitetaan siis heti ja etsitään ainakin yksi toinen henkilö tai yhteisö, joka lähtee kummiksi. Ja tämä etsii taasen uuden kummin, jne.

Itsenäisyyspuolueella on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa 2020/2011/2056.


 

Kiitos tuestasi!


 

Mitä Niinistö todella sanoi ja tarkoitti?

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 08 tammi 13 - 0 Comments

Mitä Niinistö todella sanoi ja tarkoitti?

 

Ymmärsinkö aivan väärin presidentti Niinistön halun palkkansa alennukseen? Presidentti on tullut uudestaan esille ja tarkentanut, että ei hän tätä tarkoittanut. Ei tarkoittanut, että muittenkin olisi syytä seurata esimerkkiä. Ei oikeastaan tarkoittanut mitään. Miksi sitten palkkaansa alentaa?

Alkuperäistä tietoa palkanalennuksesta, mikä tietenkään ei presidentin elintasoa hetkauta mihinkään suuntaan, seurasi voimakkaita reaktioita, puolesta ja vastaan. Ehkä ihan alkuunsa enemmän puolesta ja vaikutti, että kyllä nyt lähtee liikkeelle ihan kunnollinen palkanalennuskampanja. Mm. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen viimeaikaiset kommentit tukevat palkkojen alentamisen ideaa. Ja hänen puheissaan nimenomaan pienimpien palkkojen edelleen alentamisen ideaa.

Vaan nousipa myös vastareaktio. Ammattiyhdistyspuolelta ärähdeltiin, ja julkisuuteen tuli ennestään vähemmän tunnettuja professoreita ja ehkä vähemmän poliittisia tutkijoita, jotka selittivät, miten turmiollista kansantaloudelle palkkojen alentaminen on.

Deflaation eli alaspäin menevän kierteen pelko ja haitat tulivat keskusteluissa selvästi esille. Sitten presidentti ryhtyi selittelemään sanomisiaan.

Eikö maailman isoa rahaa ulkomaillakin pankkiirina palvellut mies tuntenut aiemmin deflaation vaaroja, vaan oppi ne nyt kansalta ja alkoi selitellä? Vai onko mies vaan niin kehno puhuja ja esiintyjä, että ei osaa kerralla sanoa, mitä tarkoittaa? Että alentaa palkkaansa tarkoittamatta sillä nyt yhtään mitään muuta kuin hyväntekeväisyyttä. Niinistöhän ei esimerkiksi esittänyt, että pääomatuloja tulee ryhtyä maassa verottamaan yhtä paljon kuin palkkatuloja. Jos tuota olisi esittänyt, niin sehän jo jotain toteutuessaan merkitsisikin.

Kerronko yhden teorian, mikä tästä tuli mieleen? Kerronpa hyvinkin.

Jospa Niinistön alkuperäinen puhe olikin koepallo! Monet yritysjohtajathan ovat niin tunneihmisiä, että eivät todellakaan jaksa tajuta, että palkka-ale on monille yrityksille itselleenkin haitaksi. Tai okei, pelkkä vientifirma kyllä itse hyötyy ainakin lyhyellä tähtäyksellä matalista palkoista. Jos siis kansa olisi suuren ja rakastetun johtajan esimerkkiä noudattaen innostunut yleiseen palkka-aleen, niin luultavasti Niinistön taustajoukot olisivat siitä hyötyneet. Ainakin jotkut.

Nyt kansa ei innostunut. Niinistön hurmaamiskyky ei riittänyt. Niinpä tuli tarve tarkentaa. Tämän teorian mukaan. Että omaa palkkaani tässä vaan nyt haluan huvikseni alentaa.

                              x x x

Ja lopuksi pieni tarkennus viime kirjoitukseeni.

Japani on velkaisin maa, kun verrataan julkista taloutta. Koko kansantaloutta ajatellen velkaisin OECD maa on Irlanti. Kreikka sen sijaan on pärjäillyt siinä tilastossa hyvin.

Kun katsotaan julkista nettovelkaa, niin siinä tilastossa Suomi sijoittuu vielä oikein hyvin. Julkisella sektorilla ei ole olemassa (vielä) lainkaan nettovelkaa, kun huomioon otetaan myös valtion omistussalkku ja työeläkerahastot. Moniin muihin maihin verrattuna tilanne on poikkeuksellinen.

Alla tilasto valtioiden julkisesta velasta. Asianharrastajien sopii sitä tiirailla, mutta on syytä huomata, että kahden viimeisimmän vuoden tilastot ovat tuossa vain lähinnä ennusteita.

Toisinajattelija 8.1.2013

Julkisen velan osuus BKT:stä

Archived in the category: Blogi
Posted by mnygard on 08 tammi 13 - 0 Comments

OECD-maiden brutto- ja nettovelka

Julkisen velan osuus prosenteissa suhteessa bruttokansantuotteeseen

 

Bruttovelka

 

 

Nettovelka

 

 

 

2009

2010

2011

2009

2010

2011

Australia

19,2

23,4

25,9

-3,8

0,2

2,8

Itävalta

70,3

74,0

77,4

37,2

40,9

44,2

Belgia

101,0

103,6

105,1

80,7

83,3

84,8

Kanada

82,5

81,7

80,7

28,9

30,3

31,0

Tsekki

42,1

48,4

55,8

-0,6

4,8

10,3

Tanska

51,8

55,0

57,1

-5,1

0,5

5,3

Viro

-35,2

-35,4

-33,4

 

 

 

Suomi

52,6

61,0

69,0

-63,2

-57,0

-50,8

Ranska

86,3

93,8

99,3

50,6

57,2

62,3

Saksa

76,2

80,9

84,2

48,3

52,7

55,8

Kreikka

119,0

129,1

138,6

87,0

97,8

107,1

Unkari

84,3

87,0

89,2

58,2

60,1

61,7

Islanti

122,7

128,1

128,0

41,0

45,0

45,1

Irlanti

70,3

82,9

92,5

27,2

39,9

49,4

Italia

128,8

132,0

134,7

101,0

104,1

106,7

Japani

192,9

199,2

204,6

108,3

114,9

121,5

Korea

34,9

36,2

37,4

-31,0

-29,7

-28,6

Luxemburg

18,2

23,6

30,9

-46,1

-40,5

-33,6

Hollanti

68,6

75,1

79,4

28,5

34,4

38,7

Uusi-Seelanti

35,0

40,3

44,4

-8,1

-3,3

0,6

Norja

49,2

54,6

53,3

-153,4

-153,4

-157,0

Puola

58,4

61,9

64,7

22,3

27,9

32,6

Portugali

87,0

95,0

98,7

57,9

64,3

68,6

Slovakia

39,1

44,7

49,5

12,4

18,4

22,8

Slovenia

-0,4

5,6

10,7

 

 

 

Espanja

62,6

72,8

78,4

34,8

44,3

50,8

Ruotsi

51,8

54,6

57,4

-23,4

-19,6

-16,8

Sveitsi

41,6

41,6

41,2

5,5

6,2

6,5

Britannia

72,3

82,3

90,8

43,5

53,5

61,9

Yhdysvallat

83,0

89,6

94,8

58,2

66,6

72,6

Euroalue

86,3

92,4

96,7

53,8

59,5

63,6

OECD yhteensä

90,3

95,8

99,8

51,5

57,7

62,4

Lähde: OECD Economic Outlook, toukokuu 2010