Onko tämä laittomuuden huippu?
Nato-jäsenyys aiotaan hyväksyttää eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Ulkoministeriön esitys lähtee nyt ensin lausuntokierrokselle.
Perustuslain 95 pykälän mukaan merkittävät kansainväliset velvoitteet pitää saattaa voimaan 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä. Siten kaikkien eduskunnassa äänestäessä 67 edustajaa riittäisi sopimuksen kaatamiseen. Siitä ei nykyisen eduskuntakoostumuksen aikana ole toiveita, vaikka herääminen ydinaseitten hyväksyntään ja maamme saattaminen potentiaalisen atomisodan kohteeksi saattaakin jonkun kansanedustajan mielipiteeseen vaikuttaa.
Mikäli maassamme olisi vapaa media, niin kansalaisten mielipiteeseen Natosta atomiaseet saattaisivat vaikuttaa enemmänkin, mutta meillä on vain hallituksen käsissä oleva valtamedia. Tai oikeastaan toisin päin: meillä on valtamedian hallitus.
Mikähän olisi isompi, merkittävämpi jäsenyys, mitä lainsäätäjä on ajatellut, kun on jäsenyyksiä varten omat pykälänsä lakiin säätänyt? Ei tietenkään mikään. Olisi mielenkiintoista kaivaa esille pykälän perustelut ja käydyt keskustelut.
Jo isäntämaasopimus Naton kanssa rikkoi mielestäni perustuslakia eli oli merkitykseltään huomattava noin tusinalla perusteella (Näin Suomea viedään ss. 40-48). Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei havainnut näistä yhtään.
Yksi esimerkki. Jo isäntämaasopimuksessa hyväksyttiin Naton doktriinit ja sopimuksen liite TA, minkä kohdan 1.5 mukaan Nato tulee maahan joko yhteisesti sovitusti tai pelkästään Naton ilmoituksella, ja Suomen on annettava Naton joukoille kaikkea mahdollista tukea.
Onko nyt sitten kyseessä itsenäisen Suomen historian törkein perustuslain loukkaus?
Hallitusmuotomme hyväksyttiin heinäkuussa 1919. Joku voi pitää kommunistien syrjintää ja kohtelua itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä rumimpana tekona, toinen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, kolmas EU-jäsenyyttä ja euron hyväksymistä, mutta kyllä mielestäni nyt aiottu teko yltää samaan sarjaan. Sitä paitsi sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli pakon sanelema, nyt rikotaan ikään kuin pelkästä vallan täyteydestä. Vai onko niin, että alkuperäisen Nato-suunnitelman laatimisen aikoihin vastustusta uskottiin olevan enemmän, ja nyt suunnitelmaa noudatetaan, vaikka ei olisi tarvetta?
Vai onko sittenkin niin, että pelätään Turkkia ja Suomen vaaleja? Pelätään, että jäsenyydestä päättääkin seuraava eduskunta, mihin jäsenyyden vastustajat saavat merkittävän määrän edustajia. Kenties uudet puolueet yllättävät.
Uusilla puolueilla saattaa jo nyt olla piilossa pidettyä kannatusta. Jos joskus, niin nythän gallupeilla vedättämiseen on historiallinen tilaus. Ainakin näyttää, että vanhimmalta ikäluokalta ei aina mielipidettä kysytä, ja lopputulos saadaan aikaiseksi kertoimien avulla. Kun aiempaa tapausta ei ole, niin kertoimet Nato-jäsenyydestä kysyttäessä joudutaan joka tapauksessa vetämään hieman hatusta.
Mauri Nygård
Kirjoitus on myös Uuden Suomen blogina ja fb:ssä, joissa on mahdollisuus kommentointiin.
