Toisinajattelija tuli hakkeroiduksi
Toisinajattelija sai tosiaankin kunnian tulla hakkeroiduksi. Niinpä sivuilla ei päästy kertomaan, että olenhan se minäkin ehdokkaana EU-vaaleissa. Sivuilta katosi siis väylä, jota kautta olisin voinut lisätä aineistoa. Samoin sivun yläpalkista katosi vaalijulisteessa käytetty valokuva. Nyt tuossa yllä. Ensin kuvaa oli hieman pilattu, ja sitten kuva häipyi pois kokonaan. Asiantuntijan avulla luulen nyt onnistuvani uuden aineiston lisäämisessä.
Kiitokset kuitenkin IPUa ja allekirjoittanutta äänestäneille, vaikka henkilökohtaiseen vaalityöhön en oikeastaan ehtinyt. Eteenpäinmenoa oli prosenteissa laskien huimasti, mutta mitään suurta läpimurtoa ei tullut. Paljon suurempi oli menestys EU:ta vastustavilla puolueilla monessa muussa maassa. Britannian itsenäisyyspuolueestakin tuli maansa suurin puolue. Sitäkään Suomen Yle ei olisi päästänyt periaatteensa mukaan vaalikeskusteluihin hallituspuolueitten kanssa.
Suomalaiset ovat hitaita, tai sitten poliittisesti lahjattomia, kuten Paasikivi totesi.
Onhan minulla ollut aiemminkin muutama erikoinen kokemus. Noin kymmenen vuotta sitten netti temppuili pitemmän aikaa, kunnes näytölle ilmestyi englanninkielinen teksti, että Echelon palvelimella on ruuhkaa. Echelon oli ainakin siihen aikaan nimeltään USA:n maailmanlaajuinen sähköisen viestinnän vakoilujärjestelmä, jonka olemassaolo kyllä periaatteessa tiedettiin. Nyt amerikkalainen paljastaja Snowden on kertonut, että myös Suomen valtio tekee näillä aloilla vakoiluyhteistyötä USA:n kanssa.
Olisin voinut saada kunnian joutua Echelonin seurattavaksi siksi, että yritin levittää Suomen medialle kirjoitusta, jossa USA:n presidentti päättääkin luopua Irakin sotaretkestä. Presidentti päättää ryhtyä kirjoituksessani rauhanmieheksi.
Mihinkään tuo kirjoitus ei kelvannut. Ensimmäisen tarjouskierroksen tekstistäni tein heti syksyllä 2001 11.9. terroriteon jälkeen. Yritin esittää, miten kosto olisi tyhmää. Paljon ihmisiä kuolisi, myös amerikkalaisia.
EU:n ja USA:n yhdistäminen
Juuri täällä hetkellä tärkein EU:ssa käsiteltävä asia on sopimus USA:n kanssa. Alkuunsa sopimuksesta käytettiin Suomessa nimeä kauppa- ja kumppanuussopimus. Nyt se on lyhennetty mitäänsanomattomaksi kirjainyhdistelmäksi TTIP.
Kuultuani ylistyssanoja sopimuksen erinomaisuudesta aloin viime vuonna epäillä, mistä oikein onkaan kysymys. Viimeistään kuultuani radiosta Ylen kanavalta erinomaisen miellyttävän naisäänen kertoilevan sopimuksen ihanuudesta olin kutakuinkin varma, että tässä on koira haudattuna. Naisen taustaa ei kerrottu, mutta netin avulla selvisi, että kyseessä oli The American Chamber of Commerce in Finland.
Olin niin paljon aktiivinen, että sain Vaihtoehto EU:lle järjestön hallituksen pyytämään aiheesta kirjoituksen tutkivaa journalismia Suomessa harjoittavalta toimittaja Riikka Söyringiltä. Riikan artikkeli julkaistiin VEU lehdessä numero 4 vuonna 2013.
Sopimuksessa vähäisten tullien ja standardien poistaminen on vain sivuseikka. Tärkeämpiä ovat maatalouteen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ja kaikista tärkein on ns. investointisuojasopimus, jota aikoinaan yritettiin MAI sopimuksen nimellä.
Suomen hallituksen valiokunta, johon myös Tarja Halonen kuului, hyväksyi MAI sopimuksen, mutta Ranskan kansa ei, ja sopimus siis kaatui, silloin.
Investointisuojasopimuksen mukaan kiistat yritysten ja valtioiden välillä ratkottaisiin välimiesoikeuksissa. Valtiot eivät saisi asettaa esteitä voittojen saamiselle.
Suomen eduskuntapuolueet ovat kaikessa hiljaisuudessa käsitelleet USA-sopimusta ja evästäneet edustajiaan EU:ssa. Kaikki ovat kannattaneet sopimusta. Tosin siellä on reunaehtoja, kuten oli Esko Ahollakin EU:hun mentäessä.
Todennäköisesti eduskunnan suuri valiokunta tulee vielä käsittelemään sopimuksen ja tullee muodostamaan eduskunnan kannan. Selvää käsitystä proceduurista ei ole kansanedustajillakaan. Sitä ei siis ole kerrottu.
Toisaalta nyt voikin käydä niin, että eduskunnan kannalla ei ole mitään merkitystä. EU:n perustuslain (Lissabonin sopimus) hyväksymisen jälkeen EU:lla on nyt lupa tehdä sopimuksia ihan omiin nimiinsä. EU on oikeushenkilö. Mahdollisesti EU käyttää tätä oikeuttaan meiltä lupaa kysymättä. Mahdollisesti ei.
Rivikansanedustajillakaan ei ole varmuutta tilanteesta.
EU-vaalien jälkeen sain käsiini vetoomuksen, jossa toivotaan, että sopimusta ei hyväksyttäisi, tai että se ainakin neuvoteltaisiin uusiksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut suuri joukko Suomen akateemista eliittiä, siis professoreita, tohtoreita, tutkijoita usealta eri tieteen alalta.
Kovin on eliittimme myöhäisherännyttä. USA-sopimusta on virkamiestasolla neuvoteltu tietämättämme (?) vuodesta 2011 lähtien.
Mediamme on yleisesti ottaen kehunut sopimusta, jonka on EU-jäsenyyden tavoin ennustettu tuovan lisää hyvinvointia. Ylistys on ollut hyvin saman kaltaista. EU-jäsenyys sai kuitenkin heti alkuunsa 90-luvun alussa aikaiseksi kaikkiin jäseniksi pyrkiviin maihin talouslaman tai taantuman, ensimmäisen integraatiolaman Suomeenkin; nyt ollaan toisessa.
Ylen MOT ohjelma oli kuitenkin toista maata. Siinä selviteltiin EU:n taustavoimia, ja EU- ja ulkomaankauppaministerimme Alexander Stubbkin sai sanoa käsityksensä. Hän totesi, että ei yhteistyö USA:n kanssa tähän sopimukseen jää. Yhteistyö on prosessi. Se tulee siis lisääntymään ja tiivistymään.
Kieltämättä yhteinen valuuttakin on sitten suunnitelmissa. Onhan se jo vilahdellut tarpeeksi usein.
Lyhyesti sanoen sopimus nykyisessä muodossaan tulisi siirtämään kansoilla aiemmin olleen vallan pääosin ”Rapakon” takana oleville miljardööreille ja suuryrityksille. Ison rahan hallitsema maailmanhallitus olisi hyvin pitkälle toteutunut. Uusi maailman järjestys olisi totta.
USA:n presidentti sanoi äskettäin, että jos USA ei johda maailmaa, niin sitä ei johda kukaan. Silloin siis kansallisvaltiot tekisivät yhteistyötä lähinnä YK:n puitteissa. USA onkin jo pitkään suhtautunut nyreästi YK-järjestöön.
Myös MTK on ammattiyhdistys
Nyt voin myös tehdä lisäyksen edelliseen ammattiyhdistysten merkitystä koskeneeseen kirjoitukseeni. Mielestäni Suomessa toiminut maatalouden ja nykyisin myös muiden maaseutuelinkeinojen etujärjestö MTK on ammattiyhdistys.
Poliittisessa pelissä maaseutu ja kaupunki ajettiin aikoinaan törmäyskurssille, pahiten 60-luvulla, ja myös ammattiyhdistykset SAK ja MTK. Puolueina vastakkain olivat Maalaisliitto ja SDP. Molemmat puolueet hyötyivät tästä asetelmasta. Saivat huomiota, jäseniä ja äänestäjiä.
EU-jäsenyyteenkin mentäessä eräs propagandaväite oli, että päästään eroon maataloustuesta. Samoin väitettiin ruoan hinnan halpenevan.
Nyt kuitenkin lehdet kirjoittelevat, että Suomessa olisi EU:n kallein leipä. Jos on, niin maanviljelijöille siitä leivästä ei kuitenkaan suurta siivua jää.
Toisinajattelija toukokuun viimeisen päivän 2014 ensimmäisillä minuuteilla
