Julkaistu Keskipohjanmaassa 23.10.2012
Haluaako Kokkola kaksoismaakunnan keskukseksi?
Tapani Myllymäki Kruunupyystä kirjoitti seudun yhteistyön puolesta 16.10.12, mutta haluaako Kokkola olla myös maakuntakeskus?
Kokkolassa on keskussairaala ja pieni maakunnan liitto. On myös ammattikorkeakoulu, maatalouden neuvontajärjestö, yrittäjäjärjestö ja hyvin menestynyt KPO konserni. On maakuntalehti ja Yle. Harrastuspuolelta maakuntatasolla toimivat mm. 4 H, KP:n liikunta, maakuntaviestit ja aika paljon muutakin. Kaikki toistaiseksi. Suunta on ollut alas päin.
Aiemmin maakunnassa olivat keskuspaikat mm. metsähallinnolla, vesi-ja ympäristöhallinnolla, tullilla, merivartiotoiminnalla, maanmittaushallinnolla ja lisäksi Ylivieskassa tiepiirin ja maataloushallinnon keskuspaikat. VR:llä oli kattava ja hyvin menestynyt hallintonsa, mutta päätösvalta siirrettiin kuitenkin mm. Seinäjoelle. Vallan menettämisen ohella menetettiin suuri määrä korkeasti koulutettujen työpaikkoja. Alatason toimipisteitä Kokkolassa toki edelleen on
Luonnostaan maakunnan yhteistoimintaa olivat vaikeuttaneet lääninraja, joka samalla on vaalipiirin raja, sekä kieliraja. Kokkolan maakuntastatus oli aiemmin mahdollista kuitenkin vain siksi, että Kalajokilaakso tai osa sen kunnista kuului Keski-Pohjanmaan toimipiireihin. Harvemmissa tapauksissa mukana oli myös Pietarsaaren seutu.
Miksi sitten on ollut menetyksiä ja tulevaisuus monilla uhattuna? Eikä kysymys ole pelkästään hallinnosta, vaan elinkeinoelämä ja harrastustoiminta seurailevat hallinnollista asemaa, statusta.
Syy on mielestäni yksiselitteisesti Kokkolan päättäjissä. Oli omaksuttu ajatus Kokkosaaren ”suurkaupungista”, Kokkolan ja Pietarsaaren yhdistämisestä. Tämän idean puolesta oltiin valmiit uhraamaan mitä vain. Kalajokilaakso katsottiin suorastaan haitaksi. Niinpä sinne ryhdyttiin nakkelemaan pikkukiviä ja samalla ajateltiin maakuntaakin siirrettävän puoli pykälää alaspäin.
Kaupunginjohtaja selitti, että eihän komeaa keskussairalaa voida vajaakäytölle jättää, jos Kalajokilaakso jää pois sen käyttäjistä. Helsinki määrää sitten Pietarsaaren tilalle. Käytännössä näin suututettiin myös RKP. Ministeri Ole Norrback lähetti kauttani terveisiä, että Kokkolan kaupunginjohtajalla on todella, todella erikoinen tapa ajaa asioita.
Viime vaiheessa kysyttiin Kokkolan RKP:ltä, haluavatko he muodolliseen sairaanhoitopiirin alueeseen Kalajokilaakson vai Kruunupyyn? Vastaus oli, että tietenkin Kruunupyyn. Käytännössä Kruunupyyn asemalla ei olisi ollut merkitystä. Kalajokilaakson pois jääminen ratkaisi sen sijaan paljon.
Tuon jälkeenkin yritin vielä epätoivoisesti pitää maakuntaa kasassa. Keski-Pohjanmaan Maakuntaliiton johtajana se oli päätyöni kahdeksan vuoden ajan. Saatiin mm. ammattikorkeakoulu. Yhteistyöryhmässä Kalajokilaakson edustajat hyväksyivät myös ajatuksen kaksoismaakunnasta maakunnan uuden liiton rakenteeksi. Kokkolan johto ja muut Kokkolan suopeudesta riippuvaiset vaikuttajat tyrmäsivät tämänkin ajatuksen. Ehkä taustalla oli myös henkilökohtaista johtajapeliä.
Nyt lääninraja on poistunut ja periaatteessa on historiallisesti erinomainen tilaisuus rakentaa maakuntaa entiselle pohjalle. Vaikuttaa kuitenkin kuin Kokkolan ja maakunnan kehittäminen valtakunnallisesti merkittäväksi tekijäksi ei kiinnostaisi ketään.
Mauri Nygård
Ent. K-P:n Maakuntaliiton johtaja, ent. kunnanjohtaja
IPUn ehdokas Kokkolassa
