Tanskalainen euroviisujen voittaja Emmelie de Forest YLEXin sivuilta
ILIMANAIKUISTA KEEKOILUA
Satuinpa katsomaan illalla töllötintä, jossa oli menossa euroviisut. Joku romanialainen mies siinä lauloi korkealla falsettiäänellä aika korkeilla puujaloilla seisten. Tai enhän minä jalkoja nähnyt. Saattoivat olla vaikka kultaiset. Kullattu kuuluisi euroviisujen mahtipontiseen tyyliin.
Miehen laulutapa oli yhtä poikkeavaa kuin aikoinaan suomalaisen Lordin. Jäinkin seuraamaan, voittaako hän nyt sitten kisat? Toinen syy jäädä katsomaan oli, että saisin syyn haukkua koko touhua. Ääneenkin. Sellainen on hyvin terapeuttista.
Ja aihetta haukkumiseen oli. Erityisesti kaiken mahtipontisuus, suureellisuus ja kylmyys. Lasia, suurta tilaa ja kylmää valoshowta. Erityisesti tuo lavastus eli valoshow vieroksutti. Miten kaiken pitää ollakin niin epäinhimillistä! Samalla suurta ja mahtavaa kuin Neuvostoliitossa.
Selitys tuli viereltäni samalta sohvalta. Valoshown olivat tehneet suomalaiset. No niin, olihan suuri kunnia.
Jostain syystä laulajien äänensävystäkin oli inhimillisyys ja läheisyys saatu pois. Poikkeuksena Italian edustaja, jolla tosiaan saattoi olla äitiä ikävä. Yleensä yksi toisensa jälkeen ulvoi jotain, kuten onko sinulla voimia tehdä sitä ou ou ou. Arvelin jo, että vika on töllöttimeni kaiuttimissa. Ne ehkä suodattavat äänen kapeaksi ja metalliseksi, epäinhimilliseksi volinaksi. Vaan teoria ei pitänyt paikkaansa, sillä kun suomalaiset nuoret selostajat puhuivat, niin se kuulosti ihan ihmisen ääneltä.
Suomalaisten esityksestä näin vain pätkiä. Siinä sanomamme eurooppalaisille oli ding dong ja naisten suudelma. Jotenkin tuli mieleen Juhani Tammisen kommentit jääkiekko-otteluiden tauoilla. Ai niin, Tamihan taisikin mainostaa tätä hienoa viisurunoutta.
Kieltämättä Tanskan nuoren naisen (en uskalla tytötellä) esitys oli lähes ehjä kokonaisuus. Naishenkilöä myös kuvattiin enimmäkseen niin tiivissä kuvassa – kasvot kestivät kuvaamisen – että taustan lavastevalot eivät päässeet häiritsemään. Saattoivatpa valot ollakin tässä jotenkin pehmeämmät. Reipasta yhtenäistä menoa kuunteli ihan nukahtamatta, ja siis katselikin. Särö tuli kuitenkin siinä, että tämän nuoren naissukupuolen edustajan piti väliin hymyillä viehkosti, vaikka lauloi dramaattista tekstiä. Esiintyjä ei millään voinut olla väläyttelemättä meille kaunista hymyään.
Sitten jännitettiin jääkö Suomi pisteittä? Ei jäänyt. Ihan loppuun asti en 26 maan pisteiden antoa jaksanut. Uni tuli. Hyvä niin, sillä pisteistä kertovat eri maitten spiikkereiden lässytykset olivat kiusallista katsottavaa ja pitkäveteistä ohjelmaa. Olin noussut anivarhain ja poikennut Hesassa, joten kehoni teki ihan oikean ratkaisun.
Ensimmäiset euroviisut lähetettiin vuonna 1956. Silloin osanottajamaita oli Länsi-Saksan ja Ranskan johdolla seitsemän eli Sveitsillä täydennettynä samat maat, jotka olivat vuonna 1951 perustaneet Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. Ensimmäisiä euroviisuja seurasi jo seuraavana vuonna Euroopan talousyhteisön (englanniksi lyhennys EEC, ranskaksi CEE) perustaminen.
Osa Länsi-Euroopan maista perusti Englannin johdolla oman löysemmän vapaakauppa-alueen EFTAn vuonna 1960. Siihen Suomikin liittyi liitännäisjäseneksi 1961 ja myöhemmin täysjäseneksi. Itä-Euroopan mailla oli oma yhteistyöalueensa ja -organisaationsa SEV.
EEC:n pohjalta poliittista yhteistyötä syvennettiin Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella 1992. Voimaan sopimus tuli seuraavan vuoden aikana ja Suomi aloitti unionissa 1995. Sen jälkeen unionia on moneen kertaan tiivistetty EEC-kauden kansallisvaltioiden yhteistyöstä nykyiseen käytännössä liittovaltioon tai vieläkin tiiviimpään keskusjohtoiseen valtioon. Hyvin merkittävä oli ns. Lissabonin sopimus eli EU:n perustuslaki, joka tuli voimaan joulukuussa 2009. Sitten Suomikin on jo ratifioinut ns. talouskurisopimuksen, jonka perusteella EU esimerkiksi ryhtyy tarkastamaan valtioiden budjetit etukäteen.
Tälläkin hetkellä myös EFTA on hengissä. Siihen kuuluvat Norja, Islanti ja Lichtenstein.
EU:n ”eteiseksi” perustettiin 1994 aloittanut Euroopan talousalue ETA, johon kuuluu nykyisin 30 valtiota Suomi ja EFTA-maat mukaan lukien. Jos siis maa eroaa EU:sta, niin ETA sopimus jää silti voimaan.
Kansanäänestyksen hylkäävän päätöksen johdosta Sveitsi ei kuulu ETAankaan. Maa on solminut erillissopimukset EU:n kanssa. Myös Tanska hylkäsi alunperin Euroopan unioniin kuulumisen, mutta kansaa äänestytettiin uudestaan, jolloin sopimus saatiin lävitse. Tanskalaiset ja ruotsalaiset hylkäsivät kuitenkin kansanäänestyksessä euron, norjalaiset koko EU-jäsenyyden. Suomen kansalaiset eivät ole saaneet äänestää eurosta.
Huonosti kävi myös ensimmäiselle yritykselle laatia EU:lle perustuslaki. Se hylättiin useammassakin kansanäänestyksessä. Sen jälkeen perustuslaki pilkottiin ja nimettiin uudestaan Lissabonin sopimukseksi, josta kansojen ei enää annettu äänestää muualla kuin Irlannissa. Toisella kertaa Irlannissa äänestettäessä kansalta saatiin lupa hyväksyä tämä sopimus.
Suomessa on äänestetty neuvoa-antavasti vain 1994 Maastrichtin sopimuksesta. Silloin eduskunta ja mm. sen perustuslakivaliokunta totesivat, että mahdollisesta EMU:n kolmannesta vaiheesta eli markasta luopumisesta päätetään sitten joskus erikseen annettavalla lailla. Näin ei kuitenkaan tehty. Myös jo alkuperäinen liittymispäätös oli tehty Suomen perustuslakia rikkoen.
Nykyisin EU:lla on 27 jäsentä, Pohjoismaista myös Tanska, mutta Tanskaan löyhästi kuuluvat Färsaaret ja Gröönlanti eivät kuulu unioniin. Kööpenhaminasta Färsaarille matkustava saa varautua tiukempaan tarkastukseen kuin Suomen ja Tanskan välillä.
Euroviisuihin saavat osallistua kaikki Euroopan radioliiton EBU:n jäsenmaat, joita on nykyisin myös Pohjois-Afrikan ja Aasian puolella. Kaikki Euroopan ulkopuoliset maat eivät ole kuitenkaan halunneet kisoihin osallistua, ja osallistujien määrä hieman vaihtelee vuosittain. Nyt osallistujia oli 39 maasta. Aikaisemmin osallistuneita, mutta nyt väliin jättäneitä maita oli yhdeksän.
Tarkkaavainen lukija lienee havainnut, että euroviisut ovat viihteen ohella politiikkaa. Juuri tuo politiikan aspekti tehnee kisoista niin suuria ja mahtavia, pompöösejä, euvostoliittolaisia. Vaikka toivonkin, että Suomi eroaisi viisujen takana olevasta Euroopan unionista (ei EBU:sta), niin eihän viisuilusta silti tarvitse erota. Kärsivät kansat tarvitsevat myös sirkushuveja. Saisivat ne huvit kuitenkin olla paremmin ihmisen mittakaavaan sovitettuja ja halvemmin toteutettuja.
Toisinajattelija 19.5.2013
Färsaaret eivät kuulu EU:hun.
Alla kuva Torshavnin satamasta Färsaarilta 2011. Kuva: Mauri Nygård
