Teorioita Lännen sotapolitiikan syistä
Laitoin kirjoitukseni Kunpa Trump voittaisi myös Uuden Suomen nettilehteen. Kirjoituksen keskusteluosassa tulin 6.11.2016 ”kommentoineeksi” varsin pitkällä analyysillä Naton ja yleensä Lännen harjoittamaa maailmanpolitiikkaa. Huomaan nyt, että kirjoituksessa ensimmäisen teoriani otsikko on selvästikin saanut vaikutteita toimittaja Hannu Taanilalta, jonka mukaan Nato on USA:n sotateollisuuden menekinedistämisorganisaatio. Kunnia siis Hannulle. Mikäpä tässä nyt niin yksin keksittyä olisikaan, mutta esitän kolme näkökulmaa, joista lukija saa päätellä, mikä tai mitkä, tai ehkä kaikkikin, ovat oikeita teorioita, vai eikö millään näistä ole perusteita.
Selitykseksi Lännen ja Naton aggressiiviseen sotapolitiikkaan viime vuosikymmeninä voidaan esittää ainakin kolme näkökulmaa, teorioita syistä:
1. Nato on USA:n ja vähän muidenkin maiden sotaelinkeinon markkinointi- ja myyntiosasto.
Jo kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, EU:n vahva mies Saksan liittokansleri Helmuth Kohl – se tukeva kaveri edessä keskellä, jota lähelle kaikki EU-kuvissa tungeksivat – oli kansainvälisen aseteollisuuden vaikutuksen alainen. Paljastui, että kansainvälinen asekauppias, muistaakseni Kanadan kansalainen, oli rahoittanut hänen politiikkaansa. Niinpä Kohl joutui väistymään pois kuvista, mutta eiväthän sotateollisuuden intressit tietenkään mihinkään ole kadonneet.
Irakin ja Afganistanin projektit ovat olleet todella hyvä nakki laaja-alaiselle sotateollisuudelle, sotaelinkeinolle. Kuumin vaihe Afganistanissakin kesti noin 13 vuotta. Kun nuo projektit olivat hiipumassa, otettiin uusiksi kohteiksi Pohjois-Afrikan valtiot. Kukoistaneen Libyan valtion tuhoamisen jälkeen vuoroon otettiin Syyria, jossa USA näyttää alkuunsa auttaneen Isisin pystyyn ja nyt sitten sotii sitä vastaan. Sotateollisuus kiittää.
Euroopassa tehtiin vallankumous Ukrainassa ja sen jälkiseurauksina on luotu USA:n johdolla koko maanosaa koskeva jännitystila pakotteineen. Tämän seurauksena kaikki maat täällä ovat kasvattaneet hyökkäysbudjettejaan, ja mistähän suurin osa aseista hankitaan? Suomeenkin aseita, joilla ammutaan 400 km päähän!
2. Kysymys on uuskolonialismista?
Kyllä siitäkin, ja yleensä tällöin viitataan öljyyn. Tekniikan kehitys on kuitenkin tehnyt USA:n liki omavaraiseksi öljystä.
Kolonialismia eli taloudellisia etuja voidaan edistää myös rahalla ja propagandalla, siis median avulla, tiedustelulla ja manipuloinnilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. CETA- ja TTIP-sopimukset ovat hieno nakki kansainvälisille suuryrityksille. Valta saadaan pois kansallisvaltioilta ja kansalta.
Se, kun Ranska hyökkäsi Maliin, oli kyllä selkeää siirtomaasotaa. EU – tuo Nobelin rauhanpalkinnon saanut – otti sitten kyllä pian sodan omiin nimiinsä, jotta ei näyttäisi niin pahalta. Siellä on sitten Afrikassa pienet ryhmät suomalaisiakin opettamassa sotataitoa, siis olemme osallisia.
USA on Saudi-Arabian avulla pitänyt öljyn hintaa alhaalla, ja tämä on ollut tehokkain ase Venäjää vastaan käydyssä taloussodassa. Se on johtanut myös ruplan arvon alhaisuuteen.
Trump ei ilmeisesti ole päässyt perille, miksi kaikkien pitää kärsiä Venäjän kurittamisesta (Suomi kärsii todella paljon) ja miksi USA tuhlaa rahojaan ympäri maapallon sotimiseen ja tukikohtiin. Nyt kun öljyäkin on riittävästi. Toki Libyalla ja Syyrialla oli yhteisiä suunnitelmia perustaa dollarille kilpaileva kultakantaan tukeutuva valuutta, joten siinä myös yhteinen syy tulla hävitetyiksi.
3. Kaikki onkin Israelin valtion eduksi?
Tämä näkökulma antaa kyllä varsin johdonmukaisen selityksen viime vuosikymmenten maailmanpolitiikkaan. USA ja Nato ovat toimineet Israelin puolesta. USA on nitistänyt Israelin vihollisen yhden toisensa jälkeen. Pommittanut jotkut täysin raunioiksi ja saattanut loput taistelemaan keskenään. Eurooppa siitä sai kyllä pakolaisongelman, mutta sen USA jättää Euroopan maksettavaksi.
Venäjä liittyy tässä katsannossa kuvioon siten, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat olleet arabimaiden ystäviä, mikä on nyt konkretisoitunut Syyriassa. Jos muslimien tukija saadaan nitistetyksi tai polvilleen, niin Israel voi rauhassa jatkaa omaa politiikkaansa; voi esimerkiksi rakentaa siirtokuntia ilman suurempia sotia tai ilman kansainvälisiä talouspakotteita. Israelilla on myös paljon tukijoita maailman tosirikkaiden ja mediankin joukossa.
—
Yhden johtopäätöksen olen tehnyt: Olen huolissani Trumpin terveydentilasta, mikäli hän sattuisi voittamaan vaalit. Ilmeisesti tuota ei pidetä kovinkaan todennäköisenä, koskapa on vielä saanut olla hengissä. Tosin FBI:n johtajan ageeraaminen hämmästyttää. Onko Trump ottanut itselleen jonkinlaisen henkivakuutuksen? Ja mitä se tarkoittaa käytännössä?
Mauri Nygård 6.11.2016
