Vieläkö kepulainen äänestää Sipilää?

Maidon tuottajahinnat ovat laskeneet ja ongelmia on tietenkin kaikella pakotteiden alaisella tuotannolla. Länsi-Eurooppa on joiltakin osin ylituotannon kourissa.

Mutta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on aiemmin julistanut, että meidän täytyy olla pakotteissa EU:n rintamassa (ja kärsiä). Alunperinkin hän on oppositiosta käsin hyväksynyt EU:n ja USA:n politiikan. Hänellä ei taida olla omia lehmiä?

Mauri Pekkarisella (kesk) sen sijaan oli oma lehmä ojassa, kun ministerinä junaili älyttömän korkeat tuet tuulimyllyille. Iltapäivälehden mukaan hänen tuulibisneksessä mukana oleva vävynsä on päässyt mukavasti tuista hyötymään ja hyötyy tulevinakin vuosina. Tiedossani ei kuitenkaan ole, kuka hyötyi siitä, kun Pekkarinen (kesk) likimain lahjoitti lannoiteteollisuuden ja Soklin norjalaisille. Lannoitteiden hinnat siiitä sitten kovasti nousivat.

Yksi hyötyjä pakotteista on tiedossani, Jyrki Katainen (kok). Saattoipa suomalaisten kurittaminen auttaa jo jonkun muunkin kansainvälistä urakehitystä, ja moni elää varmaan hyvässä toivossa.

Tilannehan oli se, että Suomi lähti ihan vapaaehtoisesti mukaan pakotteisiin. EU:n lainsäädäntö ei meitä siihen pakottanut. Emme eronneet rintamasta siinäkään vaiheessa, kun pakotteita uusittiin, ja kun vahingot olivat jo konkreettisesti nähtävissä. Olemme hyväksyneet pakotteet, hurjan natotuksen ja Venäjän provosoinnin.

Ei Sipilä (kesk) ole halunnut kieltäytyä mahdollisuudesta ottaa viimeistä askelta Nato-jäsenyydessäkään. Isäntämaa-sopimuksen, MOUn, hän on jo hyväksynyt. Sopimuksen turvin Nato voi tunkea Suomeen pelkällä omalla päätökselläänkin, jos niin haluaa tulkita. Tarvittaessa haluaa. Sopimuksen tulkintaa ei voida käsitellä missään kansainvälisessä tuomioistuimessa tai YK:n elimessä.  

Vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin , että moni yhä äänestää Sipilää (kesk) ja tämän puoluetta vanhasta tottumuksesta, ja kun Sipilä (kesk) selittää kärsimyksen isänmaalliseksi uhrautumiseksi. Hyvän ihmisen  uskonnolliseksi teoksi.

On sitten niitäkin, jotka epäilevät, ja niitä, jotka vaihtavat puoluetta. Osa jättää äänestämättä luullen siten aiheuttavansa jäynää hallitsijoillemme. Kuitenkaan mitään muuta ei kokoomuksen johdossakaan niin hartaasti toivota, kuin että yleinen äänestysprosentti jäisi alhaiseksi. Siitä heidän osuutensa nousee.

Johtajien perässä kulkemaan tottuneen keskustaväen pitäisi ymmärtää, että eduskunta on käytännössä yksipuoluejärjestelmässä ja että mediamme on totalitaarisen valtion media, ja että vaihtoehto entiselle menolle on vain nykyisen eduskunnan ulkopuolella. Jos haluaa palauttaa kansanvallan ja maamme itsenäisyyden, niin sen puolesta äänestäminen on parasta aloittaa nyt.